pos-sro2-top4
pos-sro2-top5

Uutisia

Lauantaina 9.1. klo 12 siunataan haudan lepoon Porin Teljän kirkossa Suomen Raamattuopiston vapaaehtoistyöntekijä Heikki Mäki-Pesola. Muistotilaisuus järjestetään kutsuvieraille.

Kukkien sijasta omaiset ovat pyytäneet osoittamaan muistamiset Suomen Raamattuopistolle raamatunopetustyöhön tilin OP FI73 5720 2320 1095 43 kautta. Lisätietokenttään merkitään ”Heikki Mäki-Pesola” ja lahjoittajan nimi. 

Keskitalo webJuuri Patmos-säätiön muslimityöntekijänä aloittanut Timo Keskitalo totesi Teologisilla opintopäivillä, että islamistit hallitsevat pelolla. Sen voi murtaa vain kristillinen rakkaus.

Pastori Timo Keskitalo on juuri palannut vuoden mittaiselta työkaudelta muslimien parista Lähi-idästä. Nyt Keskitalo on aloittanut Patmos Lähetyssäätiön muslimityöntekijänä Suomessa. Hänen tehtävänsä on olla lähimmäinen muslimeille, jotka kaipaavat kristittyä ystävää tai tukihenkilöä.

Keskitalon mukaan Islamilainen valtio eli Daesh hallitsee tiedotusvälineitä hirmuteoillaan ja uhkauksillaan.

- Median koneisto on ilmaiseksi heidän käytössään. Sen avulla eurooppalaiset ovat nyt alkaneet tuhota itseään. Eurooppa on alistunut pelolle. Se karsii EU-maiden kansalaisten liikkumista eri maiden välillä ja kirkko luopuu Jeesuksesta ainoana Herrana. Media luopuu sananvapaudesta ja luultavasti oikeuslaitos yhdenvertaisuusperiaatteesta, Keskitalo aavisti.

”Islamissa ei ole kyse sydämen uskosta”

Keskitalo totesi, että pelolla hallitseminen on islamille luontaista, koska sen perustaja Muhammed oli sotapäällikkö. Muslimien ”maltillinen enemmistö” ei kuitenkaan kannata väkivaltaa.

- Monia muslimeja huvittaa se, miten heitä pelätään lännessä, mutta monet heistä myös pitävät asetelmaa oikeutettuna. Koska kristinusko on muotoutunut vainojen alla, yhteiskunnallinen valta-asema on aina ollut sille onnettomuus.

- Islamissa ei ole kysymys niinkään ”sydämen uskosta” kuin poliittisista valtapiireistä. Daeshin tavoitteena on islamilainen maailmanvaltio. Kristinuskossa valtioiden rajoja tärkeämpää on Kristuksen maailmanlaaja, näkymätön kirkko. Tästä syntyy jännite islamilaisen ja kristillisen kulttuurin välille, Keskitalo arvioi.

Hänen mielestään on kummallista, että kun Daesh valtasi vuonna 2014 Mosulin kaupungin 300 hengen epämääräisellä sotajoukolla, paikalliset 50 000 sotilasta pakenivat paikalta hyvissä ajoin jättäen Daeshille aimo arsenaalin sotakalustoa.

- Kenties kyse oli vain pelosta Daeshin harjoittamaa väkivaltaa kohtaan.

Länsimaat taistelevat nyt Daeshia vastaan ilman maajoukkoja. Uutiskuvat miestappioista olisivat niille liikaa. Keskitalon mukaan Daesh ei kuitenkaan murru mihinkään sotilaallisiin tappioihin.

- Meidän pitää päästä pelon tuolle puolen. Daeshin joukot ovat päässeet sinne toteamalla, että ”me rakastamme kuolemaa enemmän kuin te rakastatte Coca-Colaa”. Meidän vastauksemme on kuitenkin toisenlainen: ”Täydellinen rakkaus poistaa pelon”, Keskitalo totesi.  

- Rakkaus saa aikaan tekoja, jotka koskettavat sydämiä. Muslimit tietävät, että kristityt ovat niitä, jotka tekevät hyviä tekoja. Siksi muslimipakolaiset saapuvat Eurooppaan, ja juuri se on Daeshin suurin tappio. Muslimit eivät haluakaan elää islamilaisessa valtiossa, Keskitalo selosti.

Muslimitaustaiset kristityt avainasemassa

Keskitalolta kysyttiin myös suomalaisiin vastaanottokeskuksiin kohdistetuista väkivaltaisista iskuista. Niistä kristittyjen pitää Keskitalon mukaan sanoutua jyrkästi irti.

- Toivon, että tällaiset nationalistiset ilmiöt jäävät marginaalisiksi. Suuri osa Suomeen saapuvista muslimeista on perin pohjin kyllästynyt ja pettynyt Daeshin toimintaan. He haluavat vain elää rauhallista arkea, perustaa ehkä kebab-paikan. Tämä on meille suuri evankelioimisen mahdollisuus.

- Muslimitaustaiset kristityt ovat nyt ja tulevaisuudessa avainasemassa. Heidän tunnustautumisena Jeesuksen seuraajiksi on todellinen uutinen.  Tehtävänämme on rohkaista heitä astumaan julkisuuteen, vaikka se voi olla vaarallista.

- Meidän kaikkien kristittyjen kannattaa tehdä pieniä hyviä tekoja muslimeille. Ne ovat suuri todistus. Jos taas leimaamme muslimit vihollisiksi, Daeshin toive toteutuu ja he saavat koko muslimimaailman tuen, Keskitalo neuvoi.

Perusta-lehden teologiset opintopäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistolla 3.-5.1. teemalla ”Kristittynä moniarvoisessa maailmassa”. Tapahtuman taustalla ovat Perusta-lehden lisäksi Suomen teologinen instituutti sekä Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys.

Paneeli webKolme kirkkoherraa arvioi Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä kirkon heikkouksia ja mahdollisuuksia. Molempia riittää.

Teologisten opintopäivien avauspäivän päättäneessä paneelissa Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen ja Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi pohtivat, mikä Suomen evankelisluterilaista kirkkoa vaivaa, ja miten sen voisi parantaa.

Laajasalon mielestä kirkon isoimpia riskejä ovat teologian tyhjentyminen sekä ”lakihenkisyyteen” johtava ylieettisyys. Hänen mukaansa armo saattaa hukkua, jos kirkon sanoma tiivistyy jätteidenlajittelupisteelle.

– On myös ylimielistä, jos kirkon aineellisesta rikkaudesta tehdään ongelma. Hyvä taloudenhoito ei ole este Jeesuksesta puhumiselle, eikä Jeesuksen nimi kirkastu paremmin, jos asutaan teltassa, Laajasalo kärjisti.

– Kirkon ongelma onkin, ettei valtavia resursseja osata käyttää oikein. Jos meillä olisi todellinen huoli sielujen pelastumisesta, osaisimme käyttää paremmin hyödyksemme muun muassa sitä, että kirkolla on paljon enemmän työntekijöitä kuin poliisilla ja paremmat rekisteritiedot kuin Suojelupoliisilla.

Kallion seurakunnassa, josta Laajasalo vastaa, kirkonväki vaihtuu tilastollisesti kokonaisuudessaan neljän vuoden välein. Paikallisen alakoulun ykkösluokilla on 28 oppilasta. Heistä kolme kuuluu kirkkoon. Monilla muillakin mittareilla Kallio on ”kirkon epätoivon symboli”.

– Samalla se on kuitenkin toivon symboli. Pidämme kirkon ovet auki klo 7-21, koska haluamme välittää ihmisille viestin, että he ovat tervetulleita kirkkoon. Päivittäiset rukoushetket ja messut toimivat, Laajasalo selostaa.

”Kirkkoa vaivaa hitaus”

Jouni Turtiaisen mielestä sekä kirkon vahvuus että heikkous on lapsi- ja nuorisotyö.

– Kouluilta tulee välillä pyyntöjä, että puhuisimme aamunavauksissa vain yleiseettisistä asioista, emmekä Jumalasta. Miten pitkälle voimme suostua menemään? Turtiainen kysyi.

– Meilläkin saatetaan pahimmillaan pyytää kastamaan siten, ettei kerrottaisi Jeesuksesta, Laajasalo lisäsi ja perui heti puheensa.

– Ei sentään, mutta tähän suuntaan ollaan menossa.

Arto Antturin mielestä kirkkoa vaivaa vuonna 2016 hitaus.

– Kaikki tapahtuu nopeasti ja suuret seurakuntarakenteet toimivat hitaasti. Emme osaa vastata riittävän hyvin nuorten tarpeisiin, hän kiteytti.

– Jos kirkon menestystuote on rippikoulu, miksi niin moni jättää kirkon 18-vuotiaana, Laajasalo jatkoi.

Antturin mukaan kirkon työntekijät tarvitsevat ”rikki menemistä Jeesuksen kasvojen edessä”.

– Kirkossa on vammautunut sosiaalinen rakenne, jossa ihmisiä ei osata kohdata. On kamalaa katsoa, kun joku lähtee yksinäisenä pois kirkosta. Sellainen on itse Perkeleestä, Antturi sanoi.

Hän kertoi esimerkin afrikkalaisesta seurakunnasta, jossa uusi kävijä toivotettiin neljässä eri vaiheessa tervetulleeksi ja soitettiin vielä peräänkin.

– Niin, miksi me emme tee näin, Laajasalo jatkoi.

– Minä olisin kyllä kolmannen toivotuksen kohdalla lähtenyt jo kotiin, Turtiainen vitsaili.

– Ongelmamme on, että seurakuntalaiset eivät koe tarpeeksi vastuuta uusien jäsenten kotouttamiseksi. He eivät tiedä, että heillä olisi tärkeä rooli seurakunnassa. Siellä missä seurakunta kasvaa, jäsenet ottavat aina vastuuta. Tämä on meidän kirkkoherrojen päänvaiva, Antturi totesi.

Sanoma kaiken A ja O

Kirkkoherrat olivat yksimielisiä siitä, että kirkon yhteisöllisyys ja kasvu eivät kuitenkaan viime kädessä ole kiinni kättelijöistä ovilla. Ihmisten kohtaamisesta ei ole apua, jos sanoma Kristuksesta ei ole kaiken keskuksessa.

– Ilman sitä yhteisöllisyys on vain utuista puhetta, Antturi sanoi.

– Vain ihanan Vapahtajamme tähden kirkko on olemassa. Siksi kaikki voitava on tehtävä esteiden ja muurien murtamiseksi, Turtiainen säesti.

– Sisällön pitää olla kunnossa paitsi kirkon itseymmärryksen vuoksi, myös siksi, että sen avulla päästään taivaaseen. Kirkko on osa Taivaan isän isoa suunnitelmaa. Näinä hajaannuksen ja sisällissodan aikoina kirkkoa pitäisi rakastaa kärsivällisyydellä, ja luottaa siihen, että kirkosta löytyy tilaa kaikille, Laajasalo jatkoi.

Haukivuoren seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra Martti Kola huomautti kuitenkin yleisöpuheenvuorossaan, etteivät ihan kaikki ole tervetulleita kirkkoonkaan. Hän viittasi tapauksiin, joissa oman hiippakuntarakenteen perustaneen Lähetyshiippakunnan pappeja on erotettu evankelisluterilaisen kirkon viroista.

– Onko siinä mitään järkeä? Kola kysyi.

– Ei siinä ole järkeä, mutta juttu on vaikea ratkaista. Teimme vuonna 2009 erinomaisen yrityksen asian oikomiseksi, mutta sekään ei lopulta tuottanut tulosta, Laajasalo kertoi.

Hän viittasi piispojen ja herätysliikejohtajien yhteiseen ”tahdonilmaukseen”, jolla pyrittiin muun muassa siihen, ettei kirkossa syrjittäisi ketään virkanäkemyksen vuoksi.

– Päähän potkittujen pitäisi jaksaa uskoa, että heille löytyy tilaa, ja toisen puolen pitäisi yrittää ymmärtää herätysliikeväen näkökulmaa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua kirkon pyhään ykseyteen, Laajasalo sanoi.

Jouni Turtiaisen mukaan kirkossa on vallalla ”koston kierre ja asemasota”.

– Lappeenrannassa työskennellessäni yritin järjestää Luther-säätiölle (nykyisin osa Lähetyshiippakuntaa) mahdollisuutta viettää messua tiloissamme, mutta jouduin painamaan jarrua, kun säätiön pappi sanoi, että ”ymmärräthän, ettet voi osallistua ehtoolliselle messussamme”.

– Espoonlahdessa taas yritin kovasti auttaa Sleytä (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys) pitämään perinteisen virkakannan mukaisia messuja. Siinä prosessissa hävisin ottelun silloiselle piispallemme, mutta onneksi Sley sai toisen kirkkotilan käyttöönsä. Kävin siunaamassa sen. Ehtoollispöydän pitää olla avoin kaikille luterilaisille kristityille. Silloin kaikki onnistuu, Turtiainen summasi.

Teologiset opintopäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 3.-5.1.2016. Tapahtuman teema on ”Kristittynä moniarvoisessa maailmassa”. Ohjelma täällä

UUTINEN-Juho Sankamo-320x480Juha Sankamo aloittaa aluejohtajana 1.1.2016. Ennen nykyistä pestiään Turussa asuva Juho Sankamo on toiminut pappina Mikaelinseurakunnassa ja Ulvilan seurakunnassa. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2012 ja on sittemmin julkaissut Perussanoman kustantamina kaksi kirjaa: Israelin kuninkaiden maailman ja Henkivallat. Perheeseen kuuluu Carita-vaimon lisäksi kolme kouluikäistä lasta.

Jos haluat liittyä Juhon lähettäjärenkaaseen, voit olla yhteydessä Maria Savolaiseen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 09 5123 9134.

heikki maki pesolaSuomen Raamattuopiston vapaaehtoisena aluetyöntekijänä toiminut Heikki Mäki-Pesola on päässyt taivaan kotiin 7.12.2015.

Uskomattomalla tahdonvoimallaan hän jatkoi evankeliumin palvelemista loppuun saakka. Vielä muutama päivä sitten hän saarnasi Alajärven kirkossa. Heikki lähetti eilen Pekka Heiskaselle viimeisen puheensa, hengellisen testamenttinsa. Puheessaan hän kirjoittaa mm. seuraavasti:  

"Vakuutenamme on hän, ihmiseksi syntynyt Jeesus, joka lupaa olla kanssamme joka ikinen päivä aina maailman loppuun saakka. Tässä on voimamme nyt ja ajan rajan tuolla puolenkin."

Uskollinen, särmikäs ja armossa rohkea Herran palvelija on päässyt kotiin.

pos-sro2-right
  •  
  • Tykkää meistä Facebookissa!