pos-sro2-top4
pos-sro2-top5

Uutisia

seurakuntalaisentiimiinOletko kiinnostunut kirjoittamisesta? Onko sinulla uutisvainua? Haluaisitko pientä lisäansiota opiskelujen ohella?
Koetko kenties kutsumukseksesi esirukouksen? Entä olisiko ilmoitusten myyminen sinun juttusi?

Seurakuntalainen.fi etsii tiimiinsä osaavia avustajia, rukouspalstan toimittajaa ja ilmoitusmyyjää. Oletko sinä kenties etsimämme henkilö? Ota rohkeasti yhteyttä. Laita vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostilla päätoimittaja Sari Savelalle: etunimi.sukunimi(at)perussanoma.fi 22.9. mennessä.

kirkkoHengellisten syventymispäivien pääjuhlassa pohdittiin, miten kristinuskon aseman heikkenemiseen tulisi reagoida.

Helsingin Johanneksenkirkko oli tupaten täynnä, kun Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma puhui juhlien teemasta, Turvapaikasta. Piispa totesi ihmisten etsivän luontaisesti elämäänsä turvallisuutta.

– Luonnonkatastrofeja on tapahtunut aina. Ennakoimattomuuksien listalle on kuitenkin noussut entistä vahvemmin ihmisen toiminta piittaamattomuudessaan ja vallanhalussaan. Maailman muutos saa meidät kysymään, mistä voimme löytää turvallisuudentunteen.

– Etsimme sitä kahdesta asiasta, varmuudesta ja pysyvyydestä, Luoma totesi.

Hänen mukaansa Raamattu ei kuitenkaan ensisijaisesti kehota etsimään turvaa niistä. Luoma otti esimerkin Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisistä tapahtumista, kun opetuslasten turvallisuudentunne oli ”järisyttävien muutosten uhkaama”.

– Lukitut ovet ja pelko eivät estäneet Jeesusta tulemasta opetuslasten keskelle.

– Kun opetuslasten sisimmässä myllersi, ja he olivat hakeutuneet pelokkaina hakemaan turvaa toisistaan, Jeesus tervehtii heitä kahdella sanalla: ”Rauha teille!” Rauha teille, jotka pelkäätte. Rauha teille, jotka kaipaatte turvaa muutosten ja myllerrysten keskellä. Rauha teille, te Jumalalle rakkaat. Herra on keskellänne.

– Meitä kehotetaan etsimään turvaa Herrasta, luottamaan hänen läsnäoloonsa ja lähtemään yhä uudestaan kohti tuntematonta hänen rakkauteensa luottaen, Luoma evästi.

Luoman jälkeen juhlassa puhui Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajaLauri Vartiainen. Vartiainen kertoi Raamattuopiston viettävän juhlavuotta monestakin syystä. 50 vuotta on kulunut siitä, kun Raamattuopiston perustaja Urho Muroma kuoli. Samana vuonna Kauniaisiin nousi myös Raamattuopiston nykyinen päärakennus ja perustettiin Raamattuopiston Ystävät ry sekä Pro Fide -yhtye.

Raamattuopisto perustettiin alun perin sisälähetyssäätiöksi. Nyt sitä tehtävää olisi toiminnanjohtajan mukaan jälleen vahvistettava.

– Maassamme on yli miljoona pakanaa ja toisuskoista, ja jopa sananpalvelijoiden keskuudessa on hämmennystä uskonkysymysten suhteen. Vaikka tämä on tuskallista, tämä on sanottava ääneen.

– On tärkeää vahvistaa Jumalan sanalla niitä, jotka haluavat sitä oppia, mutta silti kysyn Jumalan edessä, olisiko meidän tehtävä entistä voimakkaammin lähetystyötä kotimaassamme, Vartiainen pohti.

Hänen mielestään sisälähetystyötä tarvitaan muun muassa siksi, että ”monet maahanmuuttajat saavat väärän käsityksen kristinuskon sisällöstä”, koska kirkon opillinen pohja on heikentynyt.

– Sisälähetys on kuitenkin kivinen tie. Ne sukupolvet, jotka kasvavat kirkosta eronneiden lapsina, varttuvat ilman kasteen armoa, Raamattua ja kokemusta kirkollisesta elämästä.

– Tarvitaan rohkeutta, uudistusmieltä ja innovatiivisuutta. Jos toimimme samoin kuin ennenkin, emme pääse pitkälle. Muuttumatonta evankeliumia ei kuitenkaan saa kadottaa. Kun etsimme uusia polkuja ihmisten luo, pitää varoa, ettemme etsi samalla uusia polkuja Jumalan luo. Perustus on yksin Kristuksessa, Vartiainen linjasi.

Hengelliset syventymispäivät jatkuvat sunnuntaina Helsingin Johanneksenkirkossa ja sen lähiympäristössä.

fideSuomen vanhin gospelyhtye juhlisti viisikymppisiään Hengellisillä syventymispäivillä Helsingissä.

Viisikymmentä vuotta sitten perustettu Pro Fide soitti lähes täydellisessä alkuperäiskokoonpanossaan Temppeliaukion kirkossa perjantaina. Legendaarisen yhtyeen ensimmäisestä kokoonpanosta nähtiin lavallaTuomo ja Matti Vanhanen sekä Hannu Nyman.

Melkein alusta asti Suomen Raamattuopiston nuorisotyön yhteydessä toiminut Pro Fide tunnetaan julistuksellisista lyriikoistaan ja evankelioivasta asenteestaan.

– Vaikka tässä illassa on nostalgiaa, toivon että sama Jeesus, joka oli kanssamme 50 vuotta sitten saisi olla täällä keskellämme. Häntä me edelleen julistamme, sanoi yhtyeen vanhan kokoonpanon solisti Matti Vanhanen.

Pro Fiden alkutaipaleen keikkamatkoilla oli aina mukana äänimiehenä ja saarnaajana myös Heikki Haataja. Hän muisti yhtyeen rukoilleen alkuaikoinaan kiertueelle lähtiessään yksinkertaisen rukouksen.

– Se kuului: ”rakas Jeesus, pelasta edes yksi tällä matkalla”.

– Saimme myös nähdä paikallisia nuorisoherätyksiä. Muistan, että keikkapaikoilta oli vaikea lähteä, koska niin moni halusi jutella ja päästä selville uskonasioista, Haataja kertoi.

Yhtyeiltä vaadittiin 1960- ja 70-luvuilla varsinkin aitoutta, omakohtaisuutta.

– Mutta muistan, kuinka Pro Fiden edesmennyt kosketinsoittaja Juha Kela sanoi 1970-luvun lopulla ”mitä hyötyä, vaikka olisi kuinka aito, jos ei julista evankeliumia”, Haataja kertasi.

– Pro Fiden työssä se on aina ollut näin yksinkertaista: kun uskoo Jeesukseen, pääsee varmasti taivaaseen, hän jatkoi.

Hengelliset syventymispäivät jatkuvat lauantaina sekä sunnuntaina Helsingissä Johanneksenkirkossa ja sen ympäristössä. Katso tapahtuman ohjelma täältä

JippuHengelliset syventymispäivät käynnistyivät tänään Helsingin Temppeliaukion kirkossa. Suomen Raamattuopiston vuosittaisen päätapahtuman teema on tällä kertaa Turvapaikka.

Päivät avasi puhellaan Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.

– Moni etsii ajassamme turvapaikkaa, koska moni menettää paljon. Raamatussa varsinainen turvapaikka on Jumala itse, ja sitä haluamme näillä päivillä kirkastaa, Vartiainen totesi.

Musiikin ja puheiden vuorotteluun rytmitetyssä illassa piti todistuspuheenvuoron myös Botswanan luterilaisen kirkon pappi ja Raamattuopiston vapaaehtoistyöntekijä David Titus. Hän kertoi menettäneensä viime keväänä yllättäen Botswanassa asuvan sisarensa.

– En nähnyt häntä hänen lyhyen sairasjaksonsa aikana, enkä päässyt edes hautajaisiin. Se oli tuskallista.

– Sain kuitenkin täällä Suomessa paljon tukea ystäviltäni ja perheeltäni. Kiitän Herraa heistä, Titus sanoi.

Hän liitti aiheensa myös tapahtuman teemaan.

– Me kaikki uskomme, rukoilemme ja toivomme pääsevämme lopulliseen turvapaikkaan, jossa ei ole sotia, eikä sairautta. Siellä ketään ei myöskään arvioida ihonvärin perustella.

– Tiedän varmasti, että sisarenikin on tässä turvapaikassa Jumalan luona, Titus totesi.

Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja tulkitsi puheessaan kuuluisan Suojelusenkeli-maalauksen merkityksiä.

– Jeesus asetti lapsen uskon malliksi aikuisille, ei siis toisin päin, niin kuin usein ajatellaan sanomalla, että lapsi ei voi uskoa. Usko ei olekaan aikuisen rationaalista uskoa, mutta yhtä kaikki, se on Pyhän Hengen synnyttämää ja aitoa uskoa Jeesukseen. Saihan Johannes Kastajakin Pyhän Hengen äitinsä kohdussa.

– Suojelusenkelilaulun ja -taulun suuri teema on turvallisuus. Kaiken myrskyn, eksyneisyyden, pimeyden, vaaran keskellä lepäävä enkelin tuoma turvallisuus. Sitähän mekin janoamme, siitähän mekin tahtoisimme niin kipeästi olla varmoja, Vähäsarja sanoi.

Hän totesi, että turvallisuuteen pääsee lopulta aivan yksinkertaisesti.

– Kun huudat Jeesusta avuksi, turvaudut ristillä kuolleeseen ja ylösnousseeseen Vapahtajaan ja olet varmasti hänen suojassaan. Kun huudat avuksi Jeesuksen nimeä, ei kukaan voi sanoa sinulle, ettetkö saisi olla Jumalan rakas lapsi. Siihen ei kenelläkään ihmisellä ole valtaa.

Illan päätteeksi Jippu (kuvassa) veti spektaakkelimaisella esiintymisellään ja hartaudellisilla puheenvuoroillaan yleisön hiljaiseksi.

– Meillä on oikeus olla rikki Jumalan edessä, sanoi Jeesuksen rististä ja sovintoverestä julistanut laulajatar.

Illan toinen musiikkivieras oli kauniita lauluharmonioita esittäneet Ossi ja Eve.

Hengelliset syventymispäiviä vietetään vielä huomenna perjantaina Temppeliaukion kirkossa. Lauantaina ja sunnuntaina tapahtuma jatkuu Johanneksenkirkossa ja sen ympäristössä. Katso ohjelma täältä

MuromaLukee-705x429

Suomen Raamattuopiston perustajan, rovasti Urho Muroman kuolemasta tuli juhannuksena kuluneeksi 50 vuotta. Opiston taustasäätiö perustettiin vuonna 1939, juuri toisen maailmansodan kynnyksellä. Sodan päättyessä vuonna 1945 toiminta päästiin aloittamaan nykyisessä keskuspaikassa Kauniaisissa.

Muroma oli itsekin papin poika, mutta vasta norjalaisen saarnaajan Albert Lunden myötä hän koki ratkaisevan hengellisen murroksen. Hänen isänsä oli pyytänyt 22-vuotiasta poikaansa käymään kuuntelemassa Lundea Johanneksenkirkossa.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenten evankelista

Voimakkaan hengellisen kokemuksen myötä Urho Muroma vaihtoi oikeustieteen opinnot teologian opintoihin. Hänet vihittiin papiksi samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi eli 1917.

– Hänellä on niin voimakas herätyskokemus, että se leimasi koko hänen elämäänsä. Hänellä oli vahva kutsumus ja hän oli 1920-1930 -luvuilla merkittävimpiä suomalaisia julistajia.  Raamattuopisto oli ehkä näkyvin jälki hänen julistustoiminnastaan, kertoo Muroman elämänkerran kirjoittanut Timo Junkkaala.

Junkkaala on julkaissut Urho Muroma: herätyssaarnaaja -kirjan vuonna 1990, jolloin Muroman syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Timo Junkkaala oli ennen eläköitymistään Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja.

Elämä-lehti on osa Muroman perintöä

Muroma perusti 1920-luvulla Herää Valvomaan -lehden syntyneen hengellisen liikkeen yhdyssiteeksi. Lehden nykyinen nimi on Elämä ja sitä julkaisee Suomen Raamattuopiston kustannusyhtiö Perussanoma. Viime vuonna Perussanoma julkaisi myös Muroman sanomaa sisältävän kirjan Pelastuksen perustus.

– Herää valvomaan -lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1929 alkaen, ja siitä muodostui hengellisen liikkeen hoitamisväylä. Sen tilaajamäärä jatkoi nousuaan Muroman koko toiminta-ajan, ja hänen kuolemansa aikoihin lehden tilaajamäärä oli noussut jo 40 000:een, Junkkaala kertoo.

Muroma otti kantaa kirkon asioihin

Urho Muromalla oli voimakas suhde evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 1950-luvulla hän harkitsi jopa kirkosta eroamista ja hän otti voimakkaasti kantaa kirkon asioihin.

– Muroma oli hyvin aktiivinen kannanottaja. Lehdessään hänellä oli Pientä puhetta -palsta, jossa hän terävästi kommentoi ajankohtaisia asioita.

Muroma koki, että kirkon toiminnan pitäisi perustua vielä selkeämmin Raamattuun ja sen opetukseen. Kuvainnollisesti sanoen Muroma ehkä ”kääntyisi haudassaan” kirkon nykytilanteen vuoksi.

– Hän olisi huolissaan kirkon tilanteesta, ja Raamatun pohjalta hän varmasti haluaisi ottaa voimakkaasti kantaa siihen, mitä kirkossa nyt tapahtuu. Hän koki selkeästi, että kirkon pitäisi arvostaa herätyskristillisyyttä enemmän, Junkkaala arvioi.

Suomen Raamattuopisto muistaa Muromaa tänä vuonna muun muassa elokuun lopun Hengellisten syventymispäivien aikaan Helsingissä. Muroma on haudattu perinteikkäälle Hietaniemen hautausmaalle.

Hengellisiä syventymispäiviä vietetään Muromalle tärkeässä Johanneksenkirkossa ja sen ympäristössä 25.-28. elokuuta. Lauantaina järjestetään läheisellä koululla Kirkko näinä päivinä -paneeli, jossa ovat paikalla muiden muassa Timo Junkkaala ja Suomen Raamattuopiston nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.

pos-sro2-right
  •  
  • Tykkää meistä Facebookissa!