message
component

Radioraamattupiiri

Lukuohjelma kevät 2017

Evankeliumi Matteuksen mukaan

10.1. Matteus 1
17.1. Matteus 2
24.1. Matteus 3
31.1. Matteus 4
7.2. Matteus 5:1-26
14.2. Matteus 5:27-48
21.2. Matteus 6:1-18
28.2. Matteus 6:19-34
7.3. Matteus 7
14.3. Matteus 8:1-17
21.3. Matteus 8:18-34
28.3. Matteus 9
4.4. Matteus 10:1-25
11.4. Matteus 10:26-42
18.4. Matteus 11
25.4. Matteus 12:1-32
2.5. Matteus 12:33-50
9.5. Matteus 13:1-30
16.5. Matteus 13:31-58
23.5. Matteus 14
30.5. Matteus 15

Radioraamattupiiri2015-686x345

Raamattu on maailman tärkein kirja. Moni haluaisi tutustua siihen paremmin, mutta ei ehkä tiedä, miten pääsisi alkuun. Paras tapa tutustua Raamattuun on lukea sitä yhdessä toisten kanssa ja keskustella luetusta. Tällaisia raamattupiirejä kristityt ovat pitäneet jo pitkään. Nyt raamattupiiri tulee myös radiosta.

Kevät ja syksy 2017

Kevätkaudella 2017 alamme tutkimaan evankeliumia Matteuksen mukaan.  

Aina on hyvä aika perustaa raamattupiiri. Nyt siihen on hyvä syy reformaation juhlavuonna ja sopiva ajankohta näin vuoden vaihtuessa. Matteuksen evankeliumi on Uudessa testamentissa ensimmäisenä ja sitä kutsutaan pääevankeliumiksi. Lähde kanssamme tutkimusmatkalle. Kutsu mukaan myös muutama ystävä ja perustakaa näin oma radioraamattupiiri. Voitte kuunnella ohjelman silloin kuin se piirillenne sopii ja jatkaa keskustelua omalla joukolla. Raamatussa puhuu Jumala itse. Siksi raamattupiiri voi olla tärkeintä mitä sinulle on koskaan tapahtunut.

Oppaat avuksi

Raamattupiirityöskentelyn tueksi Perussanoma on julkaissut jo useita Eero Junkkaalan kirjoittamia Oppaita. Kirjatilaukset www.perussanoma.fi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 09 5123 9120.

Arvonnat

Joka kuukausi radioraamattupiirien kesken arvotaan kirjapalkinto. Ilmoita piirisi mukaan osoitteella aino.viitanen@ sro.fi  Voittajapiirit julkaisemme tässä. Muista myös Vuokatinrannan lomaviikon arvonta joka vuosi! 

Vuotuisen (2016) Vuokatinrannan lomaviikon arvonnan voitti perhepiiri Oksavasta. Paljon Onnea voittajille!

Tammikuun 2017 kirjapalkinto lähtee Rovaniemelle ja helmikuun Tervoon. Onnea voittajille! Kirjana lähtee Timo Junkkaalan "Oikein väärin ymmärretty Luther." Köyliöön lähtee Sari Savelan Onneni on -kirja maaliskuun arpavoittona. 

 

Lähetysajat 2017

Radioraamattupiiri lähetetään Radio Deissä joka tiistai klo 18.30–19.
Kevätkausi 10.1 - 30.5
Ohjelma on tauolla 6.6 alkaen. Syksyn ohjelmat jatkuvat 15.8.

Muistathan, että voit kuunnella myös aiemmin nauhoitettuja ohjelmia.

Kysy - me vastaamme! Jäikö jokin askarrattumaan mieltäsi? Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Kysymykset ja vastaukset julkaisemme tällä sivulla. Joitakin kysymyksiä käsitellään myös radio-ohjelmien aikana. 

Kysymys & vastaus

Kysymys: Hei! Mikä on teidän käsityksenne uskovan ihmisen tilasta välittömästi kuoleman jälkeen?

Raamattu ei tunnu antavan suoraa vastausta tähän kysymykseen ainakaan näin maallikon pitkällisen raamattututkimusten perusteella.

Kaikki uskovat ystäväpiirissäni toivovat, että edeltämenneet rakkaat olisivat perillä eivätkä nukkuisi ns. kuolonunta.

Juuri kun on löytävinään Raamatusta pitävän vastauksen sielun välittömän taivaaseen siirtymisen tueksi, huomaakin, että asian voi käsittää toisinkin.

Vastaus: Raamatun mukaan ihminen on ikuisuusolento, joten elämän päätös ei ole kaiken loppu. Kuoleman jälkeisen elämän vaihtoehdot ovat taivas ja kadotus. Emme tiedä kenenkään ikuista kohtaloa, mutta voimme jättää omaisemme hyvän Jumalan haltuun. Monet niistäkin jotka eivät täällä ole olleet tunnettuja kristillisestä elämästään, ovat voineet salaisesti tai viimeisillä hetkillään huutaa Jeesusta avuksi.

Kuvatessaan ikuista elämää Raamattu joutuu käyttämään kuvakieltä, koska sanat ovat riittämättömiä kertomaan tuonpuoleisuudesta. Jotkut tekstit puhuvat kuoleman uneen nukkumisesta (esim. 1. Tess. 4:13), toisten mukaan olemme heti paratiisissa (Luuk. 23:43). Erään vertauksen mukaan ennen lopullista taivaaseen pääsyä olisi jonkinlainen välitila (Luuk. 16:19-31).

Koska kaikki nämä ovat kuvia asioista, joita kieli ei riitä kertomaan, mielestäni on turvallisinta pysyä yksikertaisissa tosiasioissa. Jeesukseen uskova pääsee katsomaan uskonsa kohdetta ”kasvoista kasvoihin” (1. Kor. 13:13). Tämän elämän jälkeen hän on perillä taivaassa. Jos siinä on joku porstua ennen varsinaiseen saliin menemistä, niin sillä ei meidän kannaltamme ole merkitystä. Eihän siellä ole aikaakaan kuten täällä. Tuota perille pääsemistä on yritetty kuvata monin eri tavoin. On helpompi sanoa, mitä siellä ei ole kuin mitä siellä on. Siellä ei ole nälkä eikä jano ja kaikki kyyneleet on pyyhitty pois (Ilm. 7:16-17). Siellä on täydellinen yhteys Jumalaan, joka on rakkaus.

Kristilliseen uskoomme kuuluu oppi ruumiin ylösnousemuksesta. Vaikka emme käsitä, miten se tapahtuu, uskomme, että se tapahtuu. Sen sanoma on ainakin siinä, että tietoisuutemme säilyy tuonpuoleisuudessa. Vaikka tämä ruumis maatuu, ylösnousemusruumis on jotain samaa ja kuitenkin aivan uusi. Tätä havainnollistaa vertaus siemenestä ja kasvista. Siemenen täytyy kuolla, jotta kasvi voisi syntyä (1. Kor. 15:35-58).

Ihmismieli haluaisi näistä asioista tarkempaa selvitystä. Omassa pienessä päässämme mietimme, millaista elämä on, kun kaikki on hyvin, mitään ei puutu, eikä aika lopu koskaan. Loppumaton Jumalan ylistäminenkin tuntuisi pitkäveteiseltä. Kuvitelmamme saattavat pikemmin ahdistaa kuin rohkaista, koska mittaamme asioita ainoastaan omilla maallisilla mittareillamme. Siksi Raamatun niukat ilmaisut ovat viisautta. On koetettava jättää poisnukkuneet omaisemme yksinkertaisesti Jumalan haltuun. Jumala on säätänyt elämän tietyn mittaiseksi. Kun tuo mitta on täysi, hän kutsuu omansa luokseen. Siellä kaikki on ainakin parempaa kuin täällä. Eero

Kysymys & vastaus

Kysymys: Mitä eroa on Jeesuksen ajan fariseuksilla ja kirjanoppineilla?  Ja onko heitä tänä päivänä? Ja mitä ovat ortodoksijuutalaiset?

Vastaus: Fariseukset olivat hurskaita juutalaisia, jotka pyrkivät ottamaan Raamattunsa (=Vanhan testamentin) vakavasti ja elämään sen mukaan. He olivat niitä juutalaisia, jotka vastustivat maallistumista ja pyrkivät pitämään oikeaa, Jumalan tahdon mukaista elämää esillä. Jeesus moitti heitä siitä, että käskyjen ja kieltojen pitäminen oli heille kuitenkin usein tärkeämpää kuin todellinen Jumalan seuraaminen ja ihmisistä välittäminen. He olivat laatineet Jumalan käskyjen lisäksi omia lisäkäskyjä turvatakseen näiden pitämisen. Varsinainen ongelma suhteessa Jeesukseen oli, että he eivät tunnistaneet hänessä Kirjoitusten lupaamaa Messiasta. Kirjanoppineet olivat ammatikseen kirjoituksia tutkivia ja niitä opettavia.

Nykyään ei fariseuksia ja kirjanoppineita samassa mielessä enää ole, mutta tämän päivän ortodoksijuutalaisuus muistuttaa monissa piirteissään noita Jeesuksen ajan ryhmiä. Ortodoksijuutalaiset ovat juutalaisuuden jyrkkä uskonnollinen haara, joka korostaa äärimmilleen vietyä juutalaissuden tulkintaa ja on kehittänyt paljon erilaisia lisäsäädöksiä, joita Raamatussa ei ole. Heidät tunnistaa katukuvassa mustasta pitkästä takista ja hiuskiehkuroista. Tunnusomaista ovat myös kosher-ruokasäädökset, jossa liha- ja maitotuotteita ei voi syödä samoista astioista. Ortodoksijuutalaisuus vastustaa voimakkaasti kristinuskoa ja kieltää Uuden testamentin lukemisen. Nykyään myös tästä ryhmästä on kuitenkin tullut ihmisiä Jeesukseen uskovaksi. Eero

 

Kysymys & vastaus

Kysymys: Hei! Minua vaivaa kysymys enneunien, näkyjen ja armolahjojen todenperäisyydestä. Olen kuullut asiasta kahdenlaista tietoa. Toisessa ollaan sitä mieltä, että nykyaikana näkyjä, enneunia ja armolahjoja ei kristityillä ole/kuulu olla. Tätä kantaa perustellaan Raamatulla, mutten ole saanut selvillä Raamatunkohtaa. Toisaalla taas sanotaan, että näitä esiintyy hyvinkin nykypäivän ihmisilläkin. Mikä on totuus ja saisinko Raamatunkohdan myös vastaukseen?

Vastaus: Kiitos kysymyksestäsi. Se on moniulotteinen. Tähän aihepiiriin kietoutuu moni kristinuskon ydinasia;  käsityksemme Jumalasta, itsestämme, kristityn kärsimyksestä, johdatuksesta. Rajaat kysymyksesi näkyihin, enneuniin ja armolahjoihin.

Ihme kuuluu  kristinuskoon aivan oleellisena osana. Raamattuteologien piirissä vallitsee yksimielisyys siitä, että esim. parantamisen armolahjat olivat hyvin yleisiä apostolisena aikana. Joidenkuiden  teologien  mielestä  ihmeiden aika varsinaisesti on ohi.  Ihmeillä oli tehtävänsä alkuaikoina mutta tänään Jumala parantaa lääketieteen avulla.  Jotkut väittävät että Jeesus tarkoitti tuon tehtävän vain 12 apostolille ja 70 ensimmäiselle opetuslapselle.  Heidän kuoltuaan erityistehtävä  loppui siihen. Tätä vastaan puhuu kuitenkin Markuksen loppuluvun loppujakeet. ..”nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat”…

Olipa kyseessä jakeiden myöhempi lisäys tai ei, käsitystä vastaan puhuvat myös monet muut kirjoitukset. Apostolien teot kertovat näistä vaikutuksista. Paavali toimitti tehtävänsä ihmeillä ja merkeillä vahvistettuna ja kirjeissään hän katsoo parantamisen armolahjat kuuluvaksi seurakunnan normaaliin elämään. Lisäksi Jaakob suosittaa että seurakunnan tulee rukoilla sairasten puolesta. Myös kirkkohistoria kertoo parantumisihmeitä tapahtuneen; Martti Luther mm. kertoo rukoilleensa Melanchthonin,  Mykoniuksen ja oman vaimonsa  Käthen kuoleman kidasta. Myös nykykristityt todistavat kokeneensa parantumisia.

Näyt, enneunet ja armolahjat ovat mahdollisia Jumalan seurakunnassa. Armolahjoja on jokaisella kristityllä, Pyhä Henki jakaa ne niin kuin hyväksi näkee seurakunnan yhteiseksi hyödyksi. Armolahjoja jopa kehoitetaan pyytämään. Näkyihin, enneuniin ja armolahjoihin liittyy monia huomionarvoisia seikkoja. Se, minkälaisen opetuksen piirissä olemme olleet (kunnian teologia – ristin teologia), vaikuttaa lähtökohtaisesti odotuksiimme ja tapaamme katsoa asioita. Näyt, enneunet ja armolahjat voivat myös olla ”vääriä”, henkilö voi toimia sielullisesti tai Pyhä Henki ei toimi hänen kauttaan. Arviointi näissä asioissa on siksi tärkeää. Moni vilpitön kristitty tahtoo sydämestään elää Jumalan tahdon mukaan ja etsii elämän kipeissä kysymyksissä ja tilanteissa hyvän Jumalan johdatusta. Toisinaan on kuitenkin vaikea tietää, mikä Jumalan tahto on missäkin asiassa ja milloin Jumala toimii ja milloin toimii ihminen itse tai peräti eksyttäjä.

Mainitsemissasi kolmessa asiassa pätevät tietyt arviointiperusteet.

Yksi asia on varma. Jumala tahtoo kaikkien ihmisten pääsevän hänen yhteyteensä ja iankaikkiseen elämään. Joh 3:16: ”Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Jumala myös toivoo että elämme hänen sanansa mukaan.  Kymmenessä käskyssä meille piirretään  elämänohjeet jotka suojelevat. Ne myös osoittavat, että kun emme pysty niitä pitämään, tarvitsemme Jeesuksen turvaksemme, sillä hän on ainut joka pystyi käskyt pitämään ja viattomana kuoli puolestamme täydellisenä uhrina, jotta meillä olisi elämä.

Kun arvioimme näkyjä, enneunia ja erilaisia armolahjoja, tärkein arviointiperuste on Raamatun sana. Onko ilmoitettu asia ristiriidassa Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa? Toteutuuko siinä  ns. kultainen sääntö, saammeko kenties tukea jonkun Raamatun henkilön elämäkerrasta? On hyvä rukoilla Jumalaa vahvistamaan sanansa, sen mikä todella on häneltä. Ei meillä ole sellainen Jumala joka jättäisi lapsensa hätääntyneenä pohtimaan omia tai toisen ajatuksia, unia tai näkyjä ja epätoivoisena miettimään, mikä on Jumalan tahto. Raamattu kertoo henkilöistä jotka ovat saaneet unessa Jumalalta ohjeita, toisaalla se varoittaa: "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Älkää antako keskuudessanne olevien profeettojen ja ennustajien pettää itseänne! Älkää uskoko unia, joita he teille kertovat. Silkkaa valhetta he julistavat teille minun nimissäni, en minä ole heitä lähettänyt, sanoo Herra.” Jer 29:8-9. Kuitenkin Raamattu myös lupaa henkensä toimivan oikein: ” Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.” Joel3:1. Miten siis arvioida näitä asioita? Ajattelen, että näyt ja enneunet eivät ole Jumalan ensisijainen tapa puhua meille, vaan hän puhuu meille erityisesti sanassaan. Se on suuri ihme.

Wislöff neuvoo: ”Varo kuuntelemasta sisäisiä ääniä. Jos Jumalalla on sinulle jotakin suoranaista sanottavaa tällä tavoin, tietää hän kyllä, kuinka päästä puheisiin kanssasi. Eikä silloin ole epäilystäkään: Nyt puhuu Jumala!”  C.O.Rosenius, joka on kirjoittanut monen rakastaman hartauskirjan Elämän leipää, puolestaan kirjoittaa: ”Sisäisen valon tulee aina pitää yhtä Raamatun yksinkertaisen sanan kanssa, ja se on sen mukaisesti koeteltava.”

Tietä eteenpäin on turvallista etsiä Raamatusta, rukouksesta, keskustelusta ystävien kanssa. Profetian armolahjan ollessa kyseessä on tärkeää saada ainakin kaksi samansisältöistä, toisistaan riippumatonta profetiaa. Senkin jälkeen pitää itse päättää mitä sanoman kanssa tekee ja ottaa siitä vastuu. Vastuu elämän ratkaisuista on aina ihmisellä itsellään.

Meidän ei tarvitse olla huolissamme. Jumala on Isämme, joka pitää huolen lapsistaan. Jesajan kirjan luvussa 42:16 hän lupaa: ”Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne, heille tietymättömiä polkuja minä heitä kuljetan. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi ja koleikot tasangoksi. Nämä minä teen enkä niitä jätä tekemättä.” Tässä Jumala lupaa taluttaa meitä niin kuin sokeaa talutetaan, eli hän on ihan liki ja lähellä. Hän taluttaa meitä kädestä pitäen.

Jos tahdot lukea Pyhästä Hengestä ja armolahjoista lisää, mainitsen kaksi kirjaa joista voisi olla apua. V.C.Pfitzner, Pyhä Henki ja armolahjat, Frederick Dale Bruner, Pyhän Hengen lahja.  Aino


Kysymys & vastaus

Kysymys: Keskustellessanne rukousliinojen käytöstä nykyisin, tuli sellainen käsitys että pidätte niitä höpö höpö -juttuina. Eikö Raamattu kuitenkin puhu toisin? 

Vastaus: Eivät rukousliinat ole höpöjuttuja, kun Raamattukin niistä puhuu. Taisimme vain todeta että asiaan liittyy meidän rajallisten ja langenneiden ihmisten käytössä monenlaisia väärinkäytön riskejä, joissa huomio menee itse liinoihin (ja niiden käyttäjään) Jeesuksen sijasta. Hän yksin voi  –  ilman liinoja ja liinojen kanssa – parantaa, milloin se on hänen tahtonsa ja suunnitelmansa.

Niin öljyllä voitelu kuin rukousliinatkin ovat aivan mahdollisia välineitä rukouksen tukena, kun pyydämme Jumalaa siunaamaan tai parantamaan.

Hän on sitten se, joka siunaa ja parantaa. Näin ajatellen eivät öljy tai liinat ole Jumalan työn esteenä vaan mahdollisina välikappaleina ottaa vastaan se, mitä hän rakkaudessaan antaa. Erkki

 

Kysymys&vastaus

Kysymys: Miksi Jeesus hyväksyi Mark 9:38-41 henkienmanaajan toiminnan, kun Apt19:13-16 se oli väärää toimintaa?

Vastaus: Markuksessa on kyse miehestä, joka toimi Jeesuksen nimessä ja siis samassa hengessä Jeesuksen kanssa, vaikka ei kulkenutkaan samoja polkuja opastuslasten joukossa. Apt. 19 taas näyttää siltä, että miehillä oli oma ”bisneksensä”, jossa he ottivat Jeesuksen nimen mukaan muiden manaamisvälineidensä päälle. He eivät siis toimineet  Jeesuksen nimessä, vaan käyttivät hyväkseen Jeesuksen nimeä (lopulta omaksi vahingokseen). Aika ohut raja näiden välillä näyttää olevan, mutta ymmärtäisin tällä tavoin eron näiden kahden eri tilanteen välillä. Varmaan tässäkin pätee se, että ”hedelmistään puu tunnetaan.” Jeesuksen sanoissa Markuksen evankeliumissa ydin taisi sittenkin olla (henkien karkottamisesta opettamisen sijasta) siinä, että hän tällä lausunnollaan torjui opetuslasten pyrkimyksen omia itselleen Jeesuksen nimen ja eristyä omaan sisäpiiriinsä. Sama taipumus seuraa edelleen uskovien joukkoja. ”Vain meillä on oikea Jeesus”. ”Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.” Voisimmekohan me kristitytkin ajatella niin toisistamme. Erkki

Kysymys & vastaus

Kysymys: Luvussa 4 seurakunta rukouksen jälkeen täyttyi Pyhästä Hengestä. Myös helluntaina he olivat tulleet täyteen Pyhää Henkeä. Miten tämä Pyhästä Hengestä täyttyminen olisi ymmärrettävä. Pyhä Henkihän kuitenkin vaikuttaa koko ajan. Vai poistuuko se ihmisestä välillä, että lisää Pyhää Henkeä mahtuu tilalle?

Vastaus: Siellä, missä ihminen tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, Pyhä Henki toimii hänen sydämessään ja tekee hänen sisimpänsä kodiksi Herralle. Siinä on suurinta Hengen täyteyttä, että ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen. Raamattu puhuu lisäksi monissa kohdin erityisestä Hengellä täyttymisestä. Paavali opettaa, että kristittyjen tulisi "juopumisen sijasta antaa Hengen täyttää itsensä" (Ef 5:18). Näillä näyttäisi siis olevan jotakin yhteistä keskenään. Ainakin molemmat saavat laulamaan. Jälkimmäisessä, Hengen täyteydessä vain ilo voi jatkua vielä seuraavanakin aamuna pääkivun sijasta. Kyse Hengellä täyttymisestä on siis ilosta ja kiitoksesta Jeesuksen omana. Kun kokoonnumme yhteen, laulamme hengellisiä lauluja ja tutkimme Sanaa, saa Pyhä Henki tilaa valloittaa sisintämme ja täyttää meitä ilolla pelastuksesta. Välillä saattaa yksinkin Sanaa lukiessa ja/tai luonnon kauneudesta huumaantuneena kokea, että Hengen ilo virtailee sisimmässä. Tällaiset Hengen täyteyden hetket ovat kuitenkin kuin lisälahjaa sille pelastuksen perustukselle, joka on Hengen tärkein työ ihmisen sisimmässä. Siksi kristitty saa allapäin ja murhemielinkin luottaa olevansa Pyhän Hengen työn alla ja saavansa kuulua kokonaan Jeesukselle. Hengen täyteys on Isän lahjaa lapselleen. Isän rakkaus on kuitenkin yhtä totta siinäkin arjessa, jossa tuntuu, että vain murheet täyttävät sisintä ja Hengen ilo virtailee jossain ihan muualla. Erkki

Kysymys & vastaus

Kysymys: Apt.1:18:ssa Pietari sanoo Juudaksesta, että hän syöksyi päistikkaa alas ja hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset pursuivat ulos.Matt.27:5:ssa sanotaan,että Juudas meni pois ja hirttäytyi.Ihmettelimme tätä erilaista kuvausta Juudaksen kuolintavasta.
 
Vastaus: Tässä näyttäisi olevan kaksi perimätietoa Juudaksen kuolemasta eikä niitä ole aivan yksinkertaista sovittaa yhteen kertomaan tuosta surullisesta tapahtumasta. Se on ollut järkytys varhaiselle seurakunnalle ja kaksi saman tapahtuman taltioinutta lähdettä kertoo yksityiskohdat eri tavoin.
On mahdollista. että Juudaksen kuolemasta ei ollut aivan tarkkaa tietoa ja että se tapahtui "epämääräisissä olosuhteissa", kun silminnäkijää ei ollut. Siksi on mahdollista, että tiedot järkyttävästä tapahtumasta lähtivät kulkemaan kahta eri linjaa. Raamattu on ihmisten kirjoittama Jumalan viesti. Tässäkin se näkyy.
Toki on mahdollista ajatella niin, että Juudas hirttäytyi kavallusrahoillaan ostamallaan maatilkulla ja oli löytöhetkellä pudonnut maahan, niin että sisuskalutkin olivat purkautuneet ulos. Maapala on nimittäin epäilemättä ollut syrjäinen ja autio - muukalaisten hautausmaa kun oli. Tragedian suuruutta opetuslapsille ei tämä kahden version rinnakkaisuus lainkaan vähennä. Heille Juudaksen luopuminen Jeesuksesta ja tuhoutuminen tällä tavalla oli hyvin kipeää. Siksi on ymmärrettävissä, että Juudas vielä palaa näin näkyvästi varhaisen kirkon historiaan.
Erkki
 

Kysymys&vastaus

Shalom. Raamattumme pääsiäisaikataulu ei oikein sovi Jeesuksen mainitsemaan Joonan tapaukseen. Tämä tuli myös esille Eero Junkkaalan Radio Deissä antamassa vastauksessa. Jos perehtyy juutalaisten kalenteriin ja juhliin, löytää oikean pääsiäisaikataulun. Se löytyy osoitteesta warp.povusers.org/paasiaisaikataulu.html Kannattaa jättää huomiotta kirjoittajan kritiikki nykyisestä pääsiäisen ajankohdasta. Sitähän löytyisi myös joulun ajankohdasta. Ehkä tästä on iloa, kun pääsette raamattupiirissä näihin tapahtumiin. Tärkeintä on kuitenkin, että Jeesus ristiinnaulittiin meidän syntiemme sovitukseksi ja Jumala hyväksyi sen herättämällä Hänet kuolleista. Jeesus elää!

Olemme kysyjän kanssa yhtä mieltä pääasiasta: Jeesus on kuollut syntiemme vuoksi, mutta ylösnoussut ja tänään elää. Sen sijaan hän lähtee liikaa saivartelemaan Jeesuksen haudassaolon pituutta. Kuulen aika usein saman väitteen, joka perustuu pääasiassa Jeesuksen omaan mainintaan, että hän Joonan tavoin on haudassa "kolme päivää ja kolme yötä". Niinpä monet ajattelevat, että perinteinen käsitys Jeesuksen kuolemasta perjantaina ja ylösnousemuksesta sunnuntaiaamuna ei olisi oikea. Tästähän ei synny millään tavoin kolmea yötä eikä kolmea kokonaista päivääkään.

Evankeliumikertomuksista käy kuitenkin yksiselitteisesti ilmi, että Jeesus kuoli sapatin aattona ja nousi kuolleista sapatin jälkeisenä päivänä. Tällä perusteella kristityt ovat aina ymmärtäneet, että perjantai on kuolinpäivä ja sunnuntai ylösnousemuksen päivä. Tässä ei ole mitään ongelmaa, jos tulkitsemme Joonaan liittyvän lausuman sanonnaksi, joka tarkoittaa "kolmen päivän aikana". Kalenteriselitykset useasta sapatista ovat keinotekoisia yrityksiä selvitä itse rakennetusta ongelmasta. Raamattua ei pidä tulkita "ylikirjaimellisesti" vaan sen omien tarkoitusperien mukaisesti. Kristillinen kirkko on tuntenut sapatinviettosäädökset ja Joonaan liittyvän sanonnan viettäessään pääsiäistä nykyisen käytäntömme mukaisesti.Eero

Kysymys & vastaus

Meitä jäi mietityttämään raamiksessa Joh 3:14 kohdassa on viittaus Moosekseen, kun hän autiomaassa nosti käärmeen korkealle keihään nokassa, niin miksi juuri käärmeeseen katsomalla pelastui? Eikö käärmeellä hyvin usein viitata aivan ensimmäisen kertomuksen tavoin paholaiseen?

Ehkäpä käärme oli siitä syystä nostettu tangon nokkaan, että "vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään" (1. Moos. 3:15). Pronssinen käärme tangon päästä antoi myös kajastuksen ristin muodosta, jollaisena tämä Mooseksen merkki on joskus kuvattu. Tällainen taideteos on myös Nebon vuorella, paikalla josta Mooses sai katsella luvattua maata. Käärme on todellakin Raamatussa yleensä aina vihollinen. Nyt tangon päähän korotettu vihollinen on voitettu vihollinen. Ristillä Jeesus tuli synniksi puolestamme ja voitti kuolemallaan saatanan vallan.Eero                                                                   

Kysymys & vastaus

Kiitos ohjelmasta! Jeesus sanoi Nikodeemukselle: ...jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Ohjelmassa sanottiin veden ja hengen tarkoittavan kastetta ja uskoa. Sunnuntai-iltana Taivaan ja maan väliltä-ohjelmassa kysyttiin tuosta samasta jakeesta ja sen merkityksestä. Meller sanoi VEDEN  raamatussa tarkoittavan yleensä Jumalan sanaa. Silloinhan tämä jae saa ihan loogisen/uuden sisällön. Vauh! Niinhän Joh 4 -luvussakin tapahtui, kun Jeesus keskusteli naisen kanssa vedestä. Naisessa syntyi usko, kun hän kuuli Jeesuksen sanoja hänestä ja hänelle. Ei siinäkään vesi-sanaa liitetty kasteeseen? Ks. myös Jes 55:10-11. Mitäpä tähän sanotte?

Raamatussa sama sana tai kielikuva ei tarkoita aina samaa asiaa. Mainitussa Jesajan kohdassa sade (ei vesi) kuvaa todellakin Jumalan sanaa. Sen sijaan Uudessa testamentissa vesi mainitaan nimenomaan kasteen yhteydessä yli 10 kertaa (mm. Matt. 3:11 ja kaikki sen rinnakkaiskohdat, Ap.t. 1:5; 8:36; 10:44; 11:16; 19:4; Ef. 5:26; Hepr. 10:22 ja 1. Piet 3:20). Johanneksen evankeliumissa vesi 3. luvun lisäksi mainitaan 4. ja 7. luvuissa, joissa merkitys on erilainen. Niissä kyse on Jeesuksen antamasta elämästä tai kuten Joh. 7:38 sanoo "Pyhästä Hengestä". Varsinaisesti Jumalan sanaan vesi ei viittaa kertaakaan Uudessa Testamentissa. Eero 

Kysymys & vastaus

Pohdimme piirissämme, mitä usko on. Mutta meitä jäi askarruttamaan kysymys, mitä usko ei ole.

Joh 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä;
Lähtökohtaisesti Jumala on aloitteen tekijä. Ihminen vain vastaa Jumalan kutsuun. Ihminen ei ole ensin liikkeellä. Usko ei synny ihmisen toimista käsin.

Room 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Usko ei synny minkä tahansa puheen kuulemisesta (tai minkä tahansa tekstin lukemisesta) vaan ainoastaan Kristuksen sanan kautta.

Ef 2:8-9 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Usko ei ole meidän ansiomme, se  ei ole palkkio ihmisen työsuorituksesta, ei maksu tai seuraus  hyvästä elämästä. Usko ei ole ostettavissa.

2. Kor 3:17 Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.

Gal 5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.  Usko ei orjuuta. Se ei ole pyrkimystä lain täyttämiseen pelastuksen saamiseksi. Usko ei ole tekojen tie.2Kor1:9 9. ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää. Usko ei luota ihmiseen.

2. Kor1:24 24. ei niin, että tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan me yhdessä autamme teitä teidän iloonne; sillä uskossa te olette lujat.  Usko ei pyri hallitsemaan toisia ihmisiä.

Joh 14:9 Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän;  Usko ei ole tarkasti ottaen  uskonto, aate tai oppijärjestelmä vaan suhde persoonalliseen Jumalaan.

Hepr 12:1-2 juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen. Usko ei kestä ihmisen voimin, vaan Jeesus pitää sen voimassa. Aino 

Kysymys & vastaus

Haluaisin kommentoida radioraamattupiirissä jo kaksi kertaa kuulemaani asiaa, joka koskee keskustelijoiden oletusta kreikasta Jeesuksen puheiden alkukielenä.

Ensimmäisen kerta liittyi raamatunkohtaan Joh. 2:4, jossa Jeesus sanoo Marialle: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo?" Riitta Lemmetyinen on tänä tasa-arvon aikana kokenut tämän Jeesuksen sanan kovaksi ja halventavaksi naisia kohtaan. Niinpä hän mainitsi kreikan sanan "gynee" tarkoittavan korkea-arvoista rouvaa. En tiedä, mistä hän on löytänyt tuollaisen merkityksen tuolle sanalle, mutta sillä ei ole väliä sillä, vaikka kreikka on käännösten alkukieli, se ei ole läheskään kaikkien Jeesuksen puheiden alkukieli. Kirkkoisä Papiaan mukaan "Matteus kirjoitti Herran sanat muistiin ensin hepreaksi ja muut sitten käänsivät ne niin hyvin kuin taisivat". Vaikka Jeesus ehkä osasi kreikkaa ja puhui sitä mm. Pilatuksen kanssa, on erittäin epätodennäköistä, että hän Kaanaan häissä puhui äidilleen kreikkaa: pyhä perhe tuskin oli hellenistinen. Jeesuksen käyttämä sana on todennäköisesti se heprean sana, jonka Septuaginta on kääntänyt useimmiten sanalla "gynee" ja se on "ishaa".  

Toinen kerta liittyy jaksoon Joh. 3:5-8, jossa Jeesus sanoo Nikodemukselle, että jos ihminen ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi nähdä taivasten valtakuntaa ja vertaa uudestisyntynyttä tuuleen, josta ei tiedä minne se menee ja mistä se tulee. Eero Junkkaalan mukaan tässä on sanaleikki, koska kreikan "pneuma" tarkoittaa sekä henkeä että tuulta. Mutta kreikka tuskin oli se kieli, jolla tuo keskustelu käytiin. Sanaleikki nimittäin on voimassa myös hepreassa ja arameassa: "ruach" tai "rucha" tarkoittaa sekä henkeä että tuulta. Keskustelun aikaan oltiin Juudeassa, jossa heprea oli edelleen elävä kieli, kuten Qumran-tutkimus on selvittänyt. Heprea oli nimenomaan oppineiden kieli, jolla tämän luontoinen keskustelu luultavimmin käytiin.

Kiitos asiantuntevista kommenteistasi. Mukavaa että joku heprean ja kreikan tuntijakin seuraa ohjelmaamme. Kommentin kirjoittaja on aivan oikeassa siinä, että Jeesuksen äidinkieli oli aramea (ei heprea) eikä kreikka ja siis alkuperäiset keskustelut on käyty sillä kielellä. Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu kreikaksi mahdollisesti yli viisikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen. Emme tiedä, tunsiko Johannes kyseiset kertomukset aramean- vai kreikankielisinä, sillä niitä on voitu kertoa molemmilla kielillä ja kirjoitetussa muodossa ne ovat luultavimmin olleet vain kreikaksi. Kuten kommentin kirjoittaja sanoo, Matteuksen evankeliumi on saatettu ensin kirjoittaa arameaksi, mutta tästäkään ei Papiaksen lausunnosta huolimatta ole suurta yksimielisyyttä. 

Olemmeko siis sanoneet ohjelmassa väärin vedotessamme kreikankieliseen keskusteluun? Mahdollisesti, mahdollisesti ei. Teksti on joka tapauksessa talletettu ainoastaan kreikankielisessä muodossa, joten emme voi olla varmoja, miten alkuperäinen keskustelu yksityiskohdissaan on sujunut. Traditio on pukenut sen tähän kreikan muotoon ja se on ainoa muoto, jossa se on talletettu jälkipolville. Niinpä se on oikeastaan ainoa muoto, johon voidaan vedota. Sen takana olevaa arameankielistä versiota voimme toki aavistella, mutta siitä meillä ei ole mitään varmuutta. Kiitos joka tapauksessa inspiroivasta kysymyksestä. Eero 

Kysymys & vastaus

Usein tuntuu käytettävän sanontaa: uskon asia. Eikö -asia-, kuten esine, ole jotenkin kylmän kalsea sanana (ainakin omaan korvaani ja sisimpääni kalskahtaa...). Eikö voisi ilmaista/puhua/kertoa paremminkin uskon elämästä ja siihen sisälle pääsemisestä?  Käyttääkö Raamattu muuten sanontaa uskon asioista? En muista tai oo huomannu.Eikö jo eka jouluyönä enkeli viestittäny kedon paimenille Ilouutista/viestiä, hyvää sanomaa... ei hyvää asiaa!! Jo lainasana -evankeliumi- latistaa sisältönsä kielessämme, ellei sitä samaan hengenvetoon suomenneta niin että yksi ja toinen pääsee uuteen elämään sisälle...!

Eipä taida Raamattu puhua mitään ”uskon asioista”, ellei lasketa jaetta Joh. 3:12, jossa Jeesus puhuu ensin maallisista asioista ja sitten taivaallisista (asioista). Tottakai ”uskon elämä” on hyvä ilmaus, ja jos ”uskon asia” tuntuu kysyjän mielestä kalsealta, niin älköön käyttäkö sitä. Ne joiden korviin se ei kuulosta kalsealta, voivat sitä ihan hyvin käyttää. Tässä on kyse erilaisista kielitottumuksista, joista ei tarvitse tehdä kovin suurta numeroa. Sana ”evankeliumi” kuulostaa jonkun korviin ihanalta vietsiltä taivaasta, toisen ei. Näin se vain menee. Silti meidän täytyisi koettaa käyttää mahdollisimman hyvää arkikieltä, jotta mahdollisimman moni ymmärtäisi. ”Hyvä sanoma” on hyvä tällainen. Eero 

Kysymys & vastaus

Pyhä Henki, sen saaminen uudestisyntymisessä: Room. 8:23 puhuu myös Hengen esikoislahjasta. Olisiko kokonaisvaltaisempi PH:n saaminen/läsnäolo -Paavalinkin mukaan- vasta tulevassa kirkkaudessa, ruumiimme lunastuksessa lopulliseen pelastukseen, jakeet 18-25 näyttää valottavan tätä kokonaisvaltaista -kirkkautta-.

Uudestisyntyneellä on Pyhä Henki, uudestisyntymättömällä ei. Taivaassa olemme tietenkin kokonaisvaltaisesti kirkkaudessa ja elämme täysin todeksi Jumalan lahjat ja Pyhän Hengen läsnäolon, täällä ajassa kaikki on puolinaista ja keskeneräistä. Eero 

Kysymys & vastaus

Nikodemoksen meno yöllä Jeesuksen pakeille: Olikohan se ajankohta nyt pelkästään sitä, että hän kuin häpesi mennä päivemmällä?Voisiko myös ajatella: jospa vaikka N. olikin päivän töidensä jälkeen ensin perheensä parissa rauhassa illallisella ja muutenkin iltaa viettämässä, leikkimässä vaikka lastensa kanssa? Israelilaisethan ovat hyvin lapsirakkaita.Myöhäisempi ajankohta mahtoi olla vuorokauden viilenevää ilmaston puolesta. Oli miellyttävämpi liikkuakin. Mikähän vuodenaika tuolloin mahtoi olla?Samoin Jeesus mahtoi olla tavattavissa -rauhassa- ilta-yömyöhään päivän kaiken tunkeilun jälkeen. Mene, tiedä? 

Juuri tällaisia pohdintoja Nikodemoksen vierailun ajankohta voi herättää. Emme tiedä hänen motiivejaan, emme myös hänen mahdollisesta perhetilanteestaan mitään. Yleisimmin ajatellaan, että arvostettu neuvoston jäsen halusi mennä kiistellyn saarnamiehen luo hiukan vaivihkaa ja siksi valitsi yön. Mutta eivät nuo muutkaan vaihtoehdot ole poissuljettuja. Eero 

Kysymys & vastaus

Mistä asiasta Jeesus ei uskoutunut? Samoin todistus ihmisestä ei meille avautunut.Kun Jeesus oli pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa, monet uskoivat häneen nähdessään ne tunnusteot, jotka hän teki. Jeesus sitä vastoin ei uskoutunut heille, koska hän tunsi heidät kaikki. Hän ei tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.

Jakeissa 2:23 ja 24 käytetään samaa sanaa ”uskoa”, mutta eri merkityksessä. Kirjoittaja on sanaleikin omaisesti sanonut, että vaikka ihmiset uskoivat Jeesukseen, Jeesus ei uskonut itseään heille, siis ei paljastanut itsestään kaikkea. Hän tunsi heidät, mutta he eivät tienneet kaikkea hänestä, eikä tarvinnutkaan. Kyse voi olla siitä, että julkisen toimintansa alkuvaiheessa Jeesus muutenkin vältti liikaa esille tuloa ja ajoittain kielsi ihmisiä puhumasta hänestä. Hän halusi välttää kovin aikaista konfliktia temppelin kanssa. Jae 2:25 muistuttaa siitä, että Jeesus on parempi kuin yksikään psykologi. Hän tuntee ihmisen läpikotaisin. Hän tietää ihmisenä olemisen kaikki puolet, koska on ollut itse ihminen ja koska Jumalana ymmärtää kaikki sielun syvyydetkin. Eero 

Kysymys & vastaus

Johannes Kastaja ei kai tiennyt olevansa Elia? Jeesushan sanoo myöhemmin mm: "Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää: juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla." - Matt. 11:13-14. Vastaavasti kastehetkellä ja pian sen jälkeen Johannes oli varma että Jeesus on messias, mutta vankilassa epätietoisuus vaivasi. Ehkä hän ei päässyt näkemään, mitä kaikkea tapahtui? Jeesuksen vastaus on vahva, vaikkei kirjaimellisesti vastaa kysymykseen.

Johannes Kastaja ei todellakaan varmaankaan ajatellut olevansa mikään Elia, eikä hän tietenkään ollutkaan muussa mielessä, kuin että Elia oli Johannes Kastajan esikuva (ja profeetta Elisa Jeesuksen). Malakia oli ennustanut Elian tulevan ja siksi sekä Johannekselta että Jeesukselta tivataan ”oletko sinä Elia”. Jeesus tosin kutsuu Johannesta Eliaksi, mutta vain tällaisessa esikuva-täyttymys –mielessä.Vankilassa Johannes epäili, sillä Messiaan tienvalmistajana hänen ei varmaan ollut helppoa ajatella tällaista kohtaloa. Jeesus joka ”vapauttaa vangittuja”, ei vapauttanut häntä. Jeesus kiinnittää vastauksessaan Johanneksen huomion siihen, mitä Messiaasta oli kirjoitettu. Hän ei siis ensisijaisesti korosta ihmeitä ja merkkejä vaan Kirjoitusten täyttymistä. Eero 

Kysymys & vastaus

Heitänpä tähän yhden niistä kysymyksistä joka jäi meitä vaivaamaan Joh 1:ssä: VT:ssa ei taida esiintyä vesikaste? Miksi Johannes Kastaja alkoi kastamaan ihmisiä. Jotain siinä lienee takana, koska fariseukset kysyivät Johannekselta, että miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta?

Kysymys ei varsinaisesti tarkoita, että Messias tai Elia kyllä kastaisi. Papit ja leeviläiset kysyvät pikemminkin Johanneksen auktoriteettia. Miltä valtuuksilla yksi erämaan profeetta ilkeää väittää, että heiltä uskonnollisina juutalaisina puuttuisi vielä jotain sellaista, mitä Johanneksella olisi tarjottavana.

Juutalaisuudessa ei ollut muita kasteita kuin proselyyttikaste, jolla ei-juutalainen otettiin juutalaiseen uskoon. Siitä tässä ei ole kysymys. Johannes itse selittää, että kyseessä on Messiaan esiintymistä valmistava kaste. Ei siis myöskään vielä kristillinen kaste, kuten myöhemmin kertomuksesta Ap.t. 19:1-6 nähdään. Johanneksen kasteen tarkoitus oli siis toisaalta paljastaa Messias läsnäolijoille ja hänelle itselleenkin, Joh. 1:31-33, ja toisaalta haastaa ihmisiä uskomaan tulevaan Messiaaseen ja tunnustamaan syntinsä ja parannuksen tarpeensa. Eero

Radioraamattupiiriohjelmia lähetetään joka tiistai Radio Deissä klo 18.30. Kuuluvuus koko maassa.

Aihe Pvm Kuuntele
Matteuksen evankeliumi: 17. luku 22.8.2017  
Matteuksen evankeliumi: 16. luku 15.8.2017  
Matteuksen evankeliumi: 15. luku 30.5.2017
Matteuksen evankeliumi: 14. luku 23.5.2017
Matteuksen evankeliumi: 13. luku b 16.5.2017
Matteuksen evankeliumi: 13. luku a 9.5.2017
Matteuksen evankeliumi: 12. luku b 2.5.2017
Matteuksen evankeliumi: 12. luku a 25.4.2017
Matteuksen evankeliumi: 11. luku 18.4.2017
Matteuksen evankeliumi: 10. luku b 11.4.2017
Matteuksen evankeliumi: 10. luku a 4.4.2017
Matteuksen evankeliumi: 9. luku 28.3.2017
Matteuksen evankeliumi: 8. luku b 21.3.2017
Matteuksen evankeliumi: 8. luku a 14.3.2017
Matteuksen evankeliumi: 7. luku 7.3.2017
Matteuksen evankeliumi: 6. luku b 28.2.2017
Matteuksen evankeliumi: 6. luku a 21.2.2017
Matteuksen evankeliumi: 5. luku b 14.2.2017
Matteuksen evankeliumi: 5. luku a 7.2.2017
Matteuksen evankeliumi: 4. luku 31.1.2017
Matteuksen evankeliumi: 3. luku 24.1.2017
Matteuksen evankeliumi: 2. luku 17.01.2017
Matteuksen evankeliumi: 1. luku 10.1.2017

Radioraamattupiiriohjelmia lähetetään joka tiistai Radio Deissä klo 18.30. Kuuluvuus koko maassa.

Aihe Pvm Kuuntele
Kirje roomalaisille: 16. luku 16.12.2014
Kirje roomalaisille: 15. luku 9.12.2014
Kirje roomalaisille: 14. luku 2.12.2014
Kirje roomalaisille: 13. luku 25.11.2014
Kirje roomalaisille: 12. luku 18.11.2014
Kirje roomalaisille: 11. luku 11.11.2014
Kirje roomalaisille: 10. luku 4.11.2014
Kirje roomalaisille: 9. luku 28.10.2014
Kirje roomalaisille: 8. luku 21.10.2014 
Kirje roomalaisille: 7. luku 14.10.2014 
Kirje roomalaisille: 6. luku 7.10.2014 
Kirje roomalaisille: 5. luku 30.9.2014
Kirje roomalaisille: 4. luku 23.9.2014
Kirje roomalaisille: 3. luku 16.9.2014
Kirje roomalaisille: 2. luku 9.9.2014
Kirje roomalaisille: 1. luku 2.9.2014
  .  
pos-sro1-right
  •  
  • Tykkää meistä Facebookissa!