Joosuan kirja kertoo siitä Israelin kansan saapumisesta luvattuun maahan ja maan valloituksesta. Vaikka Jumala oli sotajoukon päällikkö ja kuningas, kansa koki monenlaisia takaiskuja. Tuomarien kirja taas kertoo Israelin usein kaoottisesta historiasta ennen kuningasaikaa. Tuomarien kirjan väkivallassa ja sekavuudessa näemme, mitä tarkoittaa, että ”siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein”. Jussi Seppälä

Profeetta Samuel, Saul ja Daavid. Näiden henkilöiden varaan rakentuu Israelin yhtenäisen kuningaskunnan synty. Israel muodostui kuningaskunnaksi profeetta Samuelin ja kuningas Saulin johdolla, mutta lupauksen ikuisesta kuninkuudesta sai lopulta kuningas Daavid. Mitä tarkoitti se, että Daavidin suvun kuninkuus olisi ikuinen? Mitä lisäväriä 1. Aikakirjan kertomus luo Samuelin kirjojen historiaan? Miksi koko juttu kerrotaan Raamatussa uudelleen? Susanna Hammari

Daavidin poika Salomo saa yhtenäisen Israelin valtakunnan hetkelliseen loistoon, mutta hänen jälkeensä valtakunta hajoaa pohjoiseen Israeliin ja eteläiseen Juudaan. Kuninkaista osa ajautuu epäjumalanpalvelukseen, mutta myös uskonpuhdistuksia nähdään. Tämän kaiken valtiollisen ja uskonnollisen kaaoksen keskellä toimivat profeetat Elia ja Elisa sekä Messiaasta ja viimeisistä ajoista ennustava profeetta Jesaja. Hävityksenkin jälkeen Iisain kannosta nousee juurivesa ja meille syntyy lapsi, jonka nimi on Ihmeellinen neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä ja Rauhanruhtinas. Jussi Seppälä

Jumala kutsui kansalleen monia profeettoja historian vaiheissa. Osa profeetoista keskittyi arvostelemaan kansan jumalattomuutta ja uhkasi tuomiolla. Toiset tekivät omalla elämällään profeetallisia ennusmerkkejä ja matkustivat kauas. Pienten profeettojen toiminta ulottui vuosisatojen ajalle ja heidän joukossaan oli kirjavaa joukkoa aasinajajista kirjureihin. Lyhyiden profeettakirjojen rinnalla käsittelemme myös Ruutin kirjan. Hän oli pakanallisesta moabilaisten kansasta, joita ei pitänyt ottaa Herran kansaan edes kymmenennessä polvessa. Kuitenkin Ruut pääsee jopa kuningas Daavidin esiäidiksi ja Messiaan sukuluetteloon. Mitä kertoo tämän uskollisen naisen kertomus? Jussi Seppälä

Jeremia sai kutsun profeetaksi nuorena. Hän sai nähdä kuningas Josian uskonpuhdistuksen, mutta myös kansan kasvavan epäjumalanpalveluksen ja lopulta pakkosiirtolaisuuteen viemisen. Jeremia julisti Jumalan tuomiota, hänestä tuli ei-toivottu henkilö ja hän joutui kärsimään paljon sanomansa tähden. Toisaalta hän myös samaistui kansaansa, kärsi itse sen tilasta kirjoittaen Valitusvirret ja profetoi Jumala lohduttavia sanoja tulevaisuudesta. Susanna Hammari

Hesekiel profetoi ”Baabelin virtain vierillä” pakkosiirtolaisuudessa. Hänen kirjansa näkyjä on pidetty niin haastavana, että juutalainen ei saanut edes lukea sitä omin päin alla 30-vuotiaana. Kirjan alkuosa on tuomiota Israelille sekä naapurikansoille, loppuosa taas lohdutusta ja toivoa. Hesekiel näki tulevaa: paluu, uusi Israel, uusi temppeli ja sen perustuksen alta kumpuava vesi. Kirjassa vilahtavat myös lopunajalliset tapahtumat ja saatanan lankeemus. Jussi Seppälä

Kaikki Raamatun kirjat eivät sijoitu pyhälle maalle. Pakkosiirrossa Persiassa tapahtui paljon mielenkiintoista. Kuningatar Esterin aikana juutalainen kansa oli lähellä kohdata tuhonsa. Viisas Daniel taas nousi korkeaan asemaan. Hän osoitti pitäytyvänsä Herran palveluksessa, vaikka väkivalloin uhattiin muuta. Danielin eskatologiset näyt taas muistuttavat enemmän Ilmestyskirjaa kuin perinteisiä profeettakirjoja. Jukka Norvanto

Israelin kansa sai palata persialaishallitsijoiden aikana pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemiin ja rakentaa uudelleen temppelin. Tätä työtä ja sen vaikeuksia kuvaavat historiallisesti Esra ja Nehemia, jotka puhuvat paitsi temppelin myös kansan romahtaneen moraalin jälleenrakennuksesta. Profeetat Haggai ja Sakarja rohkaisevat kansaa temppelin jälleenrakennuksen keskellä. Malakia taas on Vanhan testamentin profeettakirjoista viimeinen, joka ennustaa profeetta Elian paluun ennen tuomion päivää. Jussi Seppälä