Saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa - ohjevihko saattohoidon vapaaehtoiselle
Kiitos sinulle, saattohoidon vapaehtoinen!
Kiitos sinulle, että olet tehnyt arvokkaan valinnan lähteä saattohoidon vapaaehtoiseksi hoivakotiin.
Ihminen tarvitsee vierelleen toista ihmistä myös aivan elämän loppuvaiheessa, kuoleman lähestyessä. Saattohoidon vapaaehtoisena tuot hoivakodissa asuvan vanhuksen elämän viimeisiin aikoihin kiireetöntä läsnäoloa, lohtua, seuraa, turvaa ja inhimillistä välittämistä.
Saattohoidon vapaaehtoisena et osallistu hoitotyöhön, etkä korvaa hoitajia. Hoivakodin moniammatillinen henkilökunta vastaa asukkaiden hoivasta ja hoidosta.
Viettämällä kiireetöntä aikaa vanhuksen vierellä tuet ja tuot turvallisuutta ja lohtua vanhuksen elämän loppuvaiheisiin. Saattohoidon vapaaehtoisen tärkein tehtävä on viettää kiireetöntä aikaa yksinäisen vanhuksen vierellä.
Tämä ohjevihko on tehty sinulle, hoivakodissa toimiva saattohoidon vapaaehtoinen. Ohjevihko tarjoaa sinulle tietoa saattohoidon vapaaehtoistoiminnan käytännön asioista ja tukee sinua tehtävään sopeutuessasi.
Tärkeitä käsitteitä
Hoivakoti
Ympäri vuorokauden hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille tarkoitettu hoitopaikka, joka on vanhuksen koti. Virallisesti puhutaan tehostetusta palveluasumisesta. Hoivakodin asukkaista valtaosa on muistisairaita henkilöitä. Hoitohenkilöstöä on hoivakodissa paikalla 24/7. Hoivakoteja ylläpitävät kunnat, kaupungit, yritykset ja järjestöt.
Hoitotahto
Hoitotahdolla voi etukäteen kertoa, millaista hoitoa ja hoivaa tahtoo, jos ei esimerkiksi vakavan sairauden vuoksi kykene enää tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahto sitoo henkilöstöä toimimaan sen mukaisesti.
Itsemääräämisoikeus
Ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy myös ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta. Mikäli vanhus on päätöksentekokykyisenä ilmaissut tahtonsa (suullisesti tai kirjallisesti), tätä hänen tahtoaan tulee kunnioittaa.
Palliatiivinen hoito
Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan sairauden vaihetta, jossa taudin kulkuun ei voida olennaisesti enää vaikuttaa. Palliatiivisen hoidon tavoite on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito ei tarkoita hoidon lopettamista.
Saattohoito
Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Saattohoito ajoittuu vanhuksen elämän viimeisiin elinviikkoihin tai -päiviin. Saattohoito on kokonaisvaltaista hoitoa, tavoitteena mahdollisimman arvokas ja oireeton loppuelämä. Saattohoitopäätöksen tekee lääkäri yhdessä vanhuksen tai läheisten kanssa.
Vaitiolovelvollisuus
Saattohoidon vapaaehtoista koskee sama vaitiolovelvollisuus kuin hoitohenkilökuntaa. Vapaaehtoinen ei voi kertoa kenellekään asukkaan kanssa käydyistä keskusteluista: ei vanhuksen omaisille, ei henkilökunnalle, ei hoivakodin muille asukkaille eikä omille läheisille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vanhuksen kuoleman jälkeen ja sen jälkeen, kun henkilö ei enää toimi vapaaehtoisena.
Saattohoidon vapaaehtoiseksi hoivakotiin
Moni vanhus asuu elämänsä viimeiset ajat hoivakodissa. Hoivakodit ovat siten tärkeä toimintaympäristö myös saattohoidon vapaaehtoistoiminnalle.
Voidaksesi toimia saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa, tulee sinun osallistua
- saattohoidon vapaaehtoisille tarkoitettuun starttikoulutukseen ja
- hoivakodissa järjestettävään haastatteluun.
Starttikoulutuksessa perehdytään vanhuuteen sekä vanhuusiän sairauksiin, elämän loppuvaiheen ja kuoleman kysymyksiin, suruun ja kärsimykseen. Lisäksi koulutuksessa keskustellaan saattohoidon vapaaehtoistoiminnan periaatteista ja käytännöistä sekä vapaaehtoisena jaksamisesta. Starttikoulutus antaa perusvalmiudet toimia saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa.
Haastattelussa tutustutaan lähemmin: saat lisätietoa hoivakodista ja vastaavasti haastattelija sinusta. Haastattelussa käydään läpi ajatuksia ja kysymyksiä, joita saattohoidon vapaaehtoiseksi ryhtyminen on sinussa herättänyt. Sovitte siitä, milloin ja miten haluat toimia ja tulla hoivakodissa asuvan vanhuksen vierelle. Kertaatte mm. vaitiolovelvollisuutta ja hygieniaa koskevia ohjeita. Allekirjoitat vapaaehtoistoiminnan sopimuksen.
Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia eri tavoin
Saattohoidon vapaaehtoisena voit saattaa vanhusta pidemmän aikaa. Vanhus voi olla yksinäinen ja kaivata toisen ihmisen seuraa. Vanhukselle ei tässä vaiheessa ole vielä tehty saattohoitopäätöstä. Vapaaehtoistoiminta muistuttaa tällöin ystävätoimintaa.
Toinen vaihtoehto on, että tulet hoivakodin kutsumana paikalle vasta aivan vanhuksen elämän viimeisinä päivinä. Tällaisessa tilanteessa vanhuksen arvioitu elinaika ei ole enää kovin pitkä. Vietät lyhyemmän ja mahdollisesti myös intensiivisemmän jakson vanhuksen vierellä. Jakso voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Voit myös yhdistää nämä kaksi edellä kuvattua tapaa. Käyt samassa hoivakodissa tapaamassa säännöllisesti pitkäaikaista ystävääsi ja toimit myös tarvittaessa tukena toiselle saattohoitovaiheessa olevalle vanhukselle.
Saattohoidon vapaaehtoisena voit toimia myös yöaikaan.
Kaikissa toimintatavoissa sitoudut saattamaan vanhuksen kuolemaan asti. Tämä erottaa saattohoidon vapaaehtoistoiminnan muusta hoivakodeissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta.
Haastattelussa tutustutaan lähemmin: saat lisätietoa hoivakodista ja vastaavasti haastattelija sinusta. Haastattelussa käydään läpi ajatuksia ja kysymyksiä, joita saattohoidon vapaaehtoiseksi ryhtyminen on sinussa herättänyt. Sovitte siitä, milloin ja miten haluat toimia ja tulla hoivakodissa asuvan vanhuksen vierelle. Kertaatte mm. vaitiolovelvollisuutta ja hygieniaa koskevia ohjeita. Allekirjoitat vapaaehtoistoiminnan sopimuksen.
Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia eri tavoin
Saattohoidon vapaaehtoisena voit saattaa vanhusta pidemmän aikaa. Vanhus voi olla yksinäinen ja kaivata toisen ihmisen seuraa. Vanhukselle ei tässä vaiheessa ole vielä tehty saattohoitopäätöstä. Vapaaehtoistoiminta muistuttaa tällöin ystävätoimintaa.
Toinen vaihtoehto on, että tulet hoivakodin kutsumana paikalle vasta aivan vanhuksen elämän viimeisinä päivinä. Tällaisessa tilanteessa vanhuksen arvioitu elinaika ei ole enää kovin pitkä. Vietät lyhyemmän ja mahdollisesti myös intensiivisemmän jakson vanhuksen vierellä. Jakso voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Voit myös yhdistää nämä kaksi edellä kuvattua tapaa. Käyt samassa hoivakodissa tapaamassa säännöllisesti pitkäaikaista ystävääsi ja toimit myös tarvittaessa tukena toiselle saattohoitovaiheessa olevalle vanhukselle.
Saattohoidon vapaaehtoisena voit toimia myös yöaikaan.
Kaikissa toimintatavoissa sitoudut saattamaan vanhuksen kuolemaan asti. Tämä erottaa saattohoidon vapaaehtoistoiminnan muusta hoivakodeissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta.
Saattohoidon vapaaehtoisena määrittelet itse, miten paljon aikaa käytät vapaaehtoistoimintaan, eli kuinka monta tuntia olet vanhuksen luona, ja käytkö päivittäin, viikoittain vai kuukausittain. Tärkeintä on, että huomioit vanhuksen tilanteen, tarpeet ja toiveet. Toiminta tapahtuu aina vanhuksen ehdoilla. Myös hoivakodin toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaasi.
Saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa
Hoivakodin hoitajat arvioivat, kuka asukkaista tarvitsisi vierelleen saattohoidon vapaaehtoista. Vanhus voi olla yksinäinen ja kaivata juttuseuraa. Tällöin voit saattohoidon vapaaehtoisena saattaa vanhusta pidemmän aikaa, ja teillä on aikaa tutustua toisiinne. Tämä muistuttaa ystävätoimintaa. Tai sinut voidaan kutsua hoivakotiin vasta aivan vanhuksen elämän viimeisinä päivinä.
Mikäli vanhuksella on omainen, häneltä pyydetään lupa sinun kutsumiseen.
Hoivakodin vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilö soittaa sinulle ja sopii ensikäyntisi ajankohdan. Työvuorossa olevat hoitajat toivottavat sinut tervetulleeksi hoivakotiin.
Kun tulet hoivakotiin ensimmäistä kertaa, saat perehdytyksen hoivakodin tiloihin ja toimintaan. Seuraavista käynneistä vanhuksen luona voit sopia vanhuksen itsensä tai hoitajien kanssa hoivakodissa paikan päällä.
Sinun on tärkeää muistaa ilmoittaa hoivakotiin yhteystietojesi muuttumisesta. Näin hoitajat saavat tarvittaessa yhteyden sinuun.
Jokaisen vanhuksen elämä on ainutlaatuinen. On hienoa, jos voitte jakaa vanhuksen elämäntarinaa yhdessä.
Hoitaja tutustuttaa vanhuksen ja sinut toisiinne.
Hoitohenkilökunta ei voi kertoa sinulle vanhuksen sairauksista tai diagnooseista. Mutta vuorovaikutukseen tai turvallisuuteen liittyvistä seikoista (esimerkiksi vanhuksen alentunut kuulo, puhekyky, levottomuus) sinulle kerrotaan. Ellei vanhus kykene enää puhumaan, hoitajat voivat kertoa sinulle, mistä vanhus pitää tai mistä hän ei pidä. Vanhus voi nauttia esimerkiksi radion kuuntelusta yhdessä tai siitä, että pidät häntä kädestä.
Toimit aina omien voimavarojesi ja aikataulujesi mukaan. Jokainen vanhuksen vierellä viettämäsi minuutti on arvokas.
Saattohoidon vapaaehtoistoiminta ei korvaa hoitotyön ammattilaisten antamaa hoitoa ja hoivaa. Hoidollinen vastuu on aina hoitohenkilökunnalla. Läsnäolosi on kuitenkin arvokas lisä vanhuksen kokonaisvaltaiseen tukemiseen.
Saattohoidon vapaaehtoistehtävä ei edellytä alan ammattikoulutusta tai kokemusta hoitoalalta.
Vanhuksen ehdoilla
Tärkein tehtäväsi on viettää kiireetöntä aikaa yksinäisen vanhuksen tukena.
Vanhuksen vierellä oleminen hänen elämänsä viimeisinä hetkinä saattaa tuntua vaikealta ja raskaalta. Riittää, että olet lähellä, vaikka aivan hiljaakin. Vierellä ollessasi voit hyvin lukea tai tehdä käsitöitä – se ei tee sinun läsnäolostasi vähäpätöisempää. Vanhus aistii, että olet vierellä ja läsnä.
Saattohoidon vapaaehtoisen tehtäviä
Saattohoidon vapaaehtoisen tärkeimpiä tehtäviä on
- istua vanhuksen vierellä
- olla kiireettä läsnä
- antaa vanhukselle aikaa
- kuunnella
- pitää kädestä
- koskettaa
Vanhuksen voinnin ja toiveiden mukaan voit myös
- laulaa tai soittaa
- lukea runoja
- lukea päivän lehteä tai kirjaa
- kirjoittaa, mitä vanhus toivoo
- katsella valokuvia
- kammata hiuksia
- katsella televisiota tai kuunnella radiota yhdessä vanhuksen kanssa
- keskustella yhteiskunnallisista asioista ja päivän tapahtumista
- keskustella historian tapahtumista
- keskustella hengellisistä asioista
- neuloa tai virkata
- rasvata käsiä tai jalkoja
Saattohoidon vapaaehtoisen jaksaminen ja tukeminen
Motiiveja hakeutua saattohoidon vapaaehtoiseksi on useita. Taustalla voi olla halusi tehdä jotain tärkeää ja merkityksellistä, auttaa tai lievittää vanhusten yksinäisyyttä.
Vaikka saattohoidon vapaaehtoisena toimiminen antaisikin sinulle paljon, on sinun tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestasi. Tilanteet vanhuksen vierellä ja hoivakodissa voivat olla kuormittavia. Varsinkin silloin, jos suhde vanhusystäväsi kanssa on ollut pitkä ja läheinen, voi vanhuksen kuolema aiheuttaa sinussa surua.
Sinun on tärkeää tunnistaa ne surun ja avuttomuuden tunteet, joita vanhuksesta luopuminen kuoleman jälkeen voi aiheuttaa. Suhteen arvoa ei kuitenkaan vähennä, jos et koekaan tällaisia tunteita.
Kun autat ja tuet muita ihmisiä, on hyvä, että oma elämäntilanteesi ja voimavarasi ovat tasapainossa.
Saattohoidon vapaaehtoiseksi kouluttautuminen ja saattohoidon vapaaehtoisena toimiminen herättää monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Voit aina keskustella niistä hoivakodin yhteyshenkilön kanssa tai vapaaehtoisille järjestettävien säännöllisten vertaistapaamisten ja jatkokoulutusten yhteydessä. Hoivakodin hoitajat tukevat sinua tärkeässä tehtävässäsi. Hoitajat vastaavat mahdollisuuksien mukaan oman työnsä ohessa kysymyksiisi. Vaikka vaitiolovelvollisuus sitoo sinua, voit aina kääntyä hoitajien puoleen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun vanhuksen vointi muuttuu äkillisesti.
Saattohoidon vapaaehtoistoiminta voi antaa sinulle paljon, mutta samalla se vaatii sinulta sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, sinun odotetaan pitävän kiinni vanhukselle antamistasi lupauksista.
Saattohoidon vapaaehtoinen osallistuu vanhuksen saattamiseen kuolemaan asti.
Vanhuksen kuoleman jälkeen on hyvä, että pidät taukoa ennen kuin ryhdyt saattamaan uutta vanhusta. Tauotus on hyvä käytäntö etenkin silloin, jos sinulla ja vanhuksella oli läheinen suhde.
Ellet ole paikalla vanhuksen kuollessa, hoivakoti ei valitettavasti voi ilmoittaa sinulle erikseen hänen kuolemastaan, ellei hoivakodilla ole tähän asianmukaista lupaa.
Saattohoidon vapaaehtoisen jaksaminen ja tukeminen
- Vapaaehtoisuus
Saattohoidon vapaaehtoinen toimii vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Olennaista on oma halu toimia tukena hoivakotien asukkaiden elämän loppuvaiheessa.
- Tasa-arvoisuus
Vapaaehtoinen ja hoitajat kohtaavat tasa-arvoisina. Jokaista ihmistä arvostetaan. Jokaisen antamaa aikaa, tietoja ja taitoja tarvitaan.
- Vastavuoroisuus
Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Sekä hoivakodin henkilökunnalla että vapaaehtoisella tulee olla kyky antaa ja vastaanottaa palautetta.
- Palkattomuus
Vapaaehtoinen ei saa rahallista korvausta. ”Palkkana” on toiminnasta saadut elämänkokemukset.
- Ei-ammattimaisuus
Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät vapaaehtoiselle. Vapaaehtoinen ei toimi hoitajana eikä työntekijänä.
- Luotettavuus ja sitoutuminen
Vapaaehtoinen arvioi itse voimavaransa ja määrittelee, miten paljon hän osallistuu toimintaan ja milloin hän haluaa lopettaa tehtävässä.
- Vaitiolovelvollisuus
Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vanhuksen kuoltua ja vapaaehtoisen lopetettua toimintansa hoivakodissa.
- Suvaitsevaisuus
Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy, että ihmisillä on erilaisia taustoja ja elämänkatsomuksia, arvoja ja mielipiteitä. Vapaa-ehtoistoiminta ei ole väylä oman vakaumuksen tai aatteen levittämiseen.
- Puolueettomuus ja yhteistyö
Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan toimii yhteistyössä vanhuksen, läheisten ja hoitajien kanssa. Vapaaehtoinen pitää kiinni sovituista asioista, ilmoittaa esteestä ja yhteystietojensa muuttumisesta.
- Vanhuksen ehdoilla
Saatettava vanhus on tärkein. Vapaaehtoinen toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukijana vanhuksen lähtökohdat ja taustat huomioiden.
- Yhteisöllisyys
Vapaaehtoinen on osa hoivakodin yhteisöä, mutta ei osallistu keskusteluihin esimerkiksi asukkaan sairauksista tai työpaikan asioista.
- Perehdytys, tuki ja vakuutus
Vapaaehtoinen saa hoivakodissa perehdytyksen, tukea ja ohjausta. Vapaaehtoisella on käyntipäivinä hoivakodin järjestämä vakuutusturva.
- Toiminnan mielekkyys
Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla mielekästä ja merkityksellistä kaikille toimintaan osallistuville. Vapaaehtoistehtävä ei saa koskaan muodostua ikäväksi pakoksi.
- Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen
Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen.
Saattohoidon vapaehtoinen, olet tärkeä!
Tämä ohjevihko on tarkoitettu hoivakodeissa toimivien saattohoidon vapaaehtoisten avuksi ja tueksi.
Lohtua läsnäolosta -hanke (2021-2024) rekrytoi ja kouluttaa saattohoidon vapaaehtoisia toimimaan yksinäisten vanhusten elämän loppuvaiheen tukena ja seurana.
Vapaaehtoisia koulutetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä toimiviin hoivakoteihin. Vapaaehtoisten starttikoulutuksia järjestetään 6-8 kertaa vuodessa.
Lisäksi hanke järjestää työpajoja hoivakotien henkilökunnalle ja tukee hoivakoteja saattohoidon vapaaehtoistoiminnan käynnistämisessä.
Lohtua läsnäolosta -hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Hanketta hallinnoi Suomen Raamattuopiston Säätiö.
