Saattohoidon vapaaehtoistoiminta hoivakodissa – ohjevihko hoivakodeille
Saattohoidon vapaaehtoisen tärkein tehtävä on viettää kiireetöntä aikaa yksinäisen vanhuksen vierellä. Saattohoidon vapaaehtoinen tuo vanhuksen elämän viimeisiin aikoihin kiireetöntä läsnäoloa, lohtua, seuraa, turvaa ja inhimillistä välittämistä. Vapaaehtoisen läsnäolo on arvokas lisä vanhuksen kokonaisvaltaiseen tukemiseen.
Vapaaehtoiset eivät osallistu hoitotyöhön.
Tämä ohjevihko on tarkoitettu hoivakotien esimiehille ja hoitajille. Ohjevihko tarjoaa tietoa saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta ja siitä, mitä saattohoidon vapaaehtoistoiminta tarkoittaa hoivakodin ja hoivakodin henkilökunnan näkökulmasta.
Saattohoidon vapaaehtoisen koulutus ja haastattelu
Vapaaehtoinen
- osallistuu saattohoidon vapaaehtoisille järjestettyyn koulutukseen
- käy hoivakodin järjestämässä haastattelussa
Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat vanhukset, vanhuus, elämän loppuvaihe ja kuolema, suru ja kärsimys, vapaaehtoisena vanhuksen rinnalla, minä saattohoidon vapaaehtoisena, vapaaehtoisena jaksaminen.
Koulutuksen jälkeen hoivakoti kutsuu vapaaehtoisen haastatteluun. Haastattelussa tutustutaan lähemmin ja käydään läpi vaitiolovelvollisuutta ja hygieniaa koskevia ohjeita sekä muita käytännön asioita. Vapaaehtoistoiminnan sopimus allekirjoitetaan. Haastattelussa sovitaan myös siitä, haluaako vapaaehtoinen toimia
- vanhuksen pitkäaikaisena ystävänä,
- vasta aivan elämän loppuvaiheessa ja/tai
- yöaikaan.
Saattohoidon vapaaehtoisen haastattelu
Esimerkkejä haastattelukysymyksiksi
Kertoisitko, kuka olet
Miksi olet hakeutunut juuri saattohoidon vapaaehtoiseksi
Millaista kokemusta sinulla on
- vanhuksista
- vapaaehtoisena toimimisesta
- toimimisesta ammattilaisena sote-alalla
- kuoleman kohtaamisesta
Toimisitko mieluimmin
- vanhuksen pitkäaikaisena ystävänä vai
- saattaen vanhusta vasta aivan elämän loppuvaiheessa
Oletko valmis tulemaan vanhuksen vierelle myös yöaikaan
Missä asioissa toivoisit lisäkoulutusta
Mitä toiveita sinulla on tänne tullessasi
Onko sinulla vielä jotain mielen päällä tai kysyttävää
Vinkki 1:
Vapaaehtoinen kannattaa kutsua haastatteluun mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen. Näin haastattelu rohkaisee ja sitouttaa luontevasti vapaaehtoisena aloittamiseen.
Vinkki 2:
Hoivakodin valmiiksi listaamat ehdotukset haastattelun ajankohdaksi helpottavat alkuvaiheen yhteydenpitoa. Listan haastatteluajoista voi laittaa kiertämään koulutusillan aikana.
Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia eri tavoin
Saattohoidon vapaaehtoinen voi saattaa vanhusta pidemmän aikaa. Vanhus voi olla yksinäinen ja kaivata toisen ihmisen seuraa. Vanhukselle ei tässä vaiheessa ole vielä tehty saattohoitopäätöstä. Vapaaehtoistoiminta muistuttaa tällöin ystävätoimintaa.
Saattohoidon vapaaehtoinen voidaan kutsua paikalle myös vasta aivan vanhuksen elämän viimeisinä päivinä. Tällaisessa tilanteessa vanhuksen arvioitu elinaika ei ole enää kovin pitkä. Vapaaehtoinen viettää lyhyemmän ja mahdollisesti myös intensiivisemmän jakson vanhuksen vierellä. Jakso voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Nämä kaksi edellä kuvattua tapaa voi myös yhdistää. Vapaaehtoinen käy hoivakodissa tapaamassa säännöllisesti pitkäaikaista ystävää ja toimii tarvittaessa tukena myös toiselle saattohoitovaiheessa olevalle vanhukselle.
Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia myös yöaikaan.
Saattohoidon vapaaehtoinen määrittelee itse, miten paljon aikaa hän on valmis käyttämään vapaaehtoistoimintaan. Hän voi itse päättää, kuinka monta tuntia hän on vanhuksen luona, ja käykö hän päivittäin, viikoittain vai kuukausittain. Tärkeintä on huomioida vanhuksen tilanne, tarpeet ja toiveet. Toiminta tapahtuu aina vanhuksen ehdoilla. Myös hoivakodin toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaa.
Saattohoidon vapaaehtoinen sitoutuu saattamaan vanhusta kuolemaan asti. Tämä erottaa saattohoidon vapaaehtoistoiminnan muusta hoivakodeissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta.
Saattohoidon vapaaehtoisen tehtävät
- istua vanhuksen vierellä
- olla kiireettä läsnä
- antaa vanhukselle aikaa
- kuunnella
- pitää kädestä
- koskettaa
Vanhuksen voinnin ja toiveiden mukaan vapaaehtoinen voi myös
- laulaa tai soittaa
- lukea runoja
- lukea päivän lehteä tai kirjaa
- kirjoittaa, mitä vanhus toivoo
- katsella valokuvia
- kammata hiuksia
- katsella televisiota tai kuunnella radiota yhdessä vanhuksen kanssa
- keskustella yhteiskunnallisista asioista ja päivän tapahtumista
- keskustella historian tapahtumista
- keskustella hengellisistä asioista
- neuloa tai virkata
- rasvata käsiä tai jalkoja
Saattohoidon vapaaehtoinen ei osallistu hoitotyöhön. Saattohoidon vapaaehtoistoiminta ei siis korvaa hoitotyön ammattilaisten antamaa hoitoa ja hoivaa. Hoidollinen vastuu on aina hoitohenkilökunnalla.
Hoitaja ja saattohoidon vapaaehtoinen
Hoitajat arvioivat, kuka asukkaista tarvitsisi vierelleen saattohoidon vapaaehtoista. Vanhus voi olla yksinäinen ja kaivata juttuseuraa. Tällöin saattohoidon vapaaehtoinen saattaa vanhusta pidemmän aikaa. Tämä muistuttaa ystävätoimintaa. Tai vapaaehtoinen kutsutaan hoivakotiin vasta aivan vanhuksen elämän viimeisinä päivinä.
Mikäli vanhuksella on omainen, häneltä pyydetään lupa vapaaehtoisen kutsumiseen.
Hoitaja tai vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilö soittaa vapaaehtoiselle ja sopii ensikäynnin ajankohdan. Seuraavista käynneistä vanhuksen luona vapaaehtoinen sopii joko hoitajien tai vanhuksen itsensä kanssa.
Hoivakodissa sovitaan, missä vapaaehtoisten nimilistaa säilytetään ja kuka pitää yhteystietoja ajan tasalla.
Vapaaehtoinen toivotetaan tervetulleeksi. Hänet perehdytetään hoivakodin tiloihin ja toimintaan.
Hoitaja tutustuttaa vanhuksen ja vapaaehtoisen.
Vapaaehtoiselle ei kerrota vanhuksen sairauksista tai diagnooseista. Mutta vuorovaikutukseen tai turvallisuuteen liittyvistä seikoista kerrotaan. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi vanhuksen alentunut kuulo, puhekyky tai levottomuus.
Jokaisen vanhuksen elämä on ainutlaatuinen. On hienoa, jos vanhus ja saattohoidon vapaaehtoinen voivat jakaa vanhuksen elämäntarinaa yhdessä. Ellei vanhus kykene puhumaan, vapaaehtoiselle kerrotaan, mistä vanhus pitää tai mistä hän ei pidä.
Saattohoidon vapaaehtoisen tärkein tehtävä on viettää kiireetöntä aikaa yksinäisen vanhuksen vierellä.
Vapaaehtoista tuetaan tehtävässään. Hoitaja voi esimerkiksi kurkistaa välillä vanhuksen huoneeseen ja kysyä, onko kaikki hyvin. Hymy, kaunis sana, kuppi kahvia tai mehulasi merkitsevät paljon. Hoitaja vastaa mahdollisuuksien mukaan myös vapaaehtoisen kysymyksiin.
Vapaaehtoinen osallistuu vanhuksen saattamiseen kuolemaan asti.
Mikäli vapaaehtoinen ei ole paikalla vanhuksen kuollessa, hoivakoti ei voi ilmoittaa hänelle tapahtuneesta ilman asianmukaista lupaa.
Vapaaehtoisen kanssa laaditaan sopimus
Vapaaehtoisen kanssa laaditaan kirjallinen sopimus. Sopimukseen kirjataan tärkeimmät vapaaehtoisen ja hoivakodin toimintaa ohjaavat periaatteet sekä käytännön asiat.
Monilla organisaatioilla on vapaaehtoistoiminnan sopimuspohja jo olemassa. Sopimusta laadittaessa voi myös ottaa mallia olemassa olevista esimerkeistä.
Verkosta löytyy tietoa ja esimerkkejä:
- Vapaaehtoistoiminnan sopimus, Vantaan kaupunki https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/142522_Vapaaehtoistoiminnan_sopimuslomake.pdf
- Vapaaehtoissopimus ja salassapitosopimus, Rinnekoti
https://evermade-hdl.s3.eu-central-1.amazonaws.com/wp-content/uploads/sites/4/2020/11/20134559/Vapaaehtoissopimus_2020-1.pdf - Vapaaehtoistyön sopimus, Hyvinkään kaupunki
https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/kulttuuri-ja-vapaa-aika/vapaaehtoistoiminta/liitteet/vapaaehtoistyon-sopimus.pdf - Vapaaehtoistyö, Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vapaaehtoistyo
Hoivakodin tehtävänä on huolehtia myös vapaaehtoisten vakuutusturvasta. Hoivakodin kannattaa varmistaa, että organisaatiolla on voimassa oleva vapaaehtoisten ryhmävakuutus.
Hoivakodin ohjeita vapaaehtoiselle
Esimerkki saattohoidon vapaaehtoiselle annettavista kirjallisista käytännön ohjeista
Hoivakodin yhteyshenkilö (nimi, puhelinnumero)
Hoivakotiin saapuminen (ohjeistus esim parkkipaikka, ovikoodi)
Esteestä ilmoittaminen (kenelle, puhelinnumero)
Salassapito (mitä vaitiolovelvollisuus tarkoittaa)
Terveysturvallisuus (yksikön hygieniaohjeita)
Muita ohjeita (esim hoitajien taukotilan/kanslian käyttö, puhelimen käyttö, kuvien ottaminen, some, kahvi, ruokailu)
Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan periaatteet
1. Vapaaehtoisuus
Saattohoidon vapaaehtoinen toimii vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Olennaista on oma halu toimia tukena hoivakotien asukkaiden elämän loppuvaiheessa.
- Tasa-arvoisuus
Vapaaehtoinen ja hoitajat kohtaavat tasa-arvoisina. Jokaista ihmistä arvostetaan. Jokaisen antamaa aikaa, tietoja ja taitoja tarvitaan.
- Vastavuoroisuus
Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Sekä hoivakodin henkilökunnalla että vapaaehtoisella tulee olla kyky antaa ja vastaanottaa palautetta.
- Palkattomuus
Vapaaehtoinen ei saa rahallista korvausta. ”Palkkana” on toiminnasta saadut elämänkokemukset.
- Ei-ammattimaisuus
Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät vapaaehtoiselle. Vapaaehtoinen ei toimi hoitajana eikä työntekijänä.
- Luotettavuus ja sitoutuminen
Vapaaehtoinen arvioi itse voimavaransa ja määrittelee, miten paljon hän osallistuu toimintaan ja milloin hän haluaa lopettaa tehtävässä.
- Vaitiolovelvollisuus
Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vanhuksen kuoltua ja vapaaehtoisen lopetettua toimintansa hoivakodissa.
- Suvaitsevaisuus
Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy, että ihmisillä on erilaisia taustoja ja elämänkatsomuksia, arvoja ja mielipiteitä. Vapaa-ehtoistoiminta ei ole väylä oman vakaumuksen tai aatteen levittämiseen.
- Puolueettomuus ja yhteistyö
Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan toimii yhteistyössä vanhuksen, läheisten ja hoitajien kanssa. Vapaaehtoinen pitää kiinni sovituista asioista, ilmoittaa esteestä ja yhteystietojensa muuttumisesta.
- Vanhuksen ehdoilla
Saatettava vanhus on tärkein. Vapaaehtoinen toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukijana vanhuksen lähtökohdat ja taustat huomioiden.
- Yhteisöllisyys
Vapaaehtoinen on osa hoivakodin yhteisöä, mutta ei osallistu keskusteluihin esimerkiksi asukkaan sairauksista tai työpaikan asioista.
- Perehdytys, tuki ja vakuutus
Vapaaehtoinen saa hoivakodissa perehdytyksen, tukea ja ohjausta. Vapaaehtoisella on käyntipäivinä hoivakodin järjestämä vakuutusturva.
- Toiminnan mielekkyys
Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla mielekästä ja merkityksellistä kaikille toimintaan osallistuville. Vapaaehtoistehtävä ei saa koskaan muodostua ikäväksi pakoksi.
- Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen
Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen.
Tämä ohjevihko on tarkoitettu hoivakotien esimiehille ja hoitajille. Ohjevihko tarjoaa tietoa saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta ja siitä, mitä saattohoidon vapaaehtoistoiminta tarkoittaa hoivakodin ja hoivakodin henkilökunnan näkökulmasta.
Lohtua läsnäolosta -hanke (2021-2024) rekrytoi ja kouluttaa saattohoidon vapaaehtoisia toimimaan yksinäisten vanhusten elämän loppuvaiheen tukena ja seurana.
Vapaaehtoisia koulutetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä toimiviin hoivakoteihin. Vapaaehtoisten starttikoulutuksia järjestetään 6-8 kertaa vuodessa.
Lisäksi hanke järjestää työpajoja hoivakotien henkilökunnalle ja tukee hoivakoteja saattohoidon vapaaehtoistoiminnan käynnistämisessä. Tavoitteena on, että saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta tulee pysyvä osa hoivakotien omaa toimintaa.
Lohtua läsnäolosta -hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Hanketta hallinnoi Suomen Raamattuopiston Säätiö.
