Suomalaisia kuoli vuonna 2022 enemmän kuin kertaakaan sitten sotavuoden 1944. Osa meistä kuolee äkillisesti ja odottamatta, mutta usein kuolemaa tiedetään odottaa. Silloin saattohoidon vapaaehtoiset voivat olla elämän loppuvaiheessa tärkeänä tukena.

Ensimmäiset saattohoidon vapaaehtoiset koulutettiin Suomessa 1980-luvun lopulla. Saattohoitokodit olivat silloin käynnistämässä toimintaa yhdessä kirkon diakoniatyön, sairaalasielunhoidon, syöpäjärjestöjen ja SPR:n kanssa. Edelläkävijöitä olivat Terhokoti ja Pirkanmaan Hoitokoti, ja saattohoidon vapaaehtoisia ovat kouluttaneet lukuisat eri toimijat. 

Tällä hetkellä saattohoidon vapaaehtoistoimintaa kehitetään kahden sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen voimin. Uusia saattohoidon vapaaehtoisia koulutetaan, ja heitä ohjataan yhä monipuolisemmin sinne, missä ihmiset kuolevat.

• Tarve saattohoidon vapaaehtoistoiminnan laajentamiselle on suuri, ja tarve vain kasvaa, kun väestö ikääntyy. Keskustelua aiheesta ja valtakunnallista kehittämistyötä pitää jatkaa, sanoo Sarianne Hartonen, saattohoidon vapaaehtoistoimintaa kehittävän valtakunnallisen SAAVA-hankkeen projektipäällikkö.

Monia tapoja toimia saattohoidon vapaaehtoisena

Saattohoidon vapaaehtoinen voi toimia kuolemaa lähestyvän ihmisen pitkäaikaisena tukihenkilönä ja ystävänä, keskusteluapuna sairauden taitekohdassa tai tukena saattohoitovaiheessa, aivan elämän viimeisinä viikkoina. Vapaaehtoinen voi toimia saattohoitokodissa, vuodeosastolla tai hoivakodissa hoitohenkilökunnan kutsumana, joustavilla viikkovuoroilla tai käymällä säännöllisesti tiettynä viikonpäivänä. Saattohoidon vapaaehtoinen voi käydä myös kotona hoidettavan potilaan luona.

• Saattohoidon vapaaehtoisena voi toimia tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla. Tärkeintä on halu ja rohkeus olla kuolemaa lähestyvän ihmisen tukena ja kyky kohdata hänet ihmisenä sairauksien takaa. Jokainen ihminen ja ihmiselämä, ja jokainen kuolema on ainutkertainen, tiivistää projektipäällikkö Kristiina Niemelä Lohtua läsnäolosta -hankkeesta. 

Suomessa vuosittain kuolevien määrän kasvua selittää eniten hyvin ikääntyneenä kuolleiden määrän selvä kasvu. Viime vuonnakin eniten kuolleita oli 85-89 -vuotiaiden ikäryhmässä.

• Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee elämänsä loppuvaiheessa ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. Moni vanhus kokee myös yksinäisyyttä, ja on siksi todella tärkeää, että koulutamme saattohoidon vapaaehtoisia nyt myös hoivakoteihin, korostaa vanhustyön asiantuntija Ritva Pihlaja.

Saattohoidon vapaaehtoiset kokoontuvat ensimmäistä kertaa

On arvioitu, että saattohoidon vapaaehtoisia toimii Suomessa runsaat 1000.

Heistä noin sata kokoontui Turussa 14.-15.10.2023 Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa järjestettyyn viikonlopputapahtumaan. Lisäksi ohjelmaa seurasi etänä suuri joukko saattohoidon vapaaehtoisia eri puolilla Suomea.

Tapahtuma oli ensimmäinen Suomessa näin laajana järjestetty tapaaminen saattohoidon vapaaehtoisille.

• Saattohoidon vapaaehtoisten on tärkeää päästä tällä tavoin tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kokemuksia. Tehtävän ydin on aina sama, kuolemaa lähestyvän ihmisen ja hänen läheistensä kohtaaminen. Saattohoidon vapaaehtoistoimintaa toteutetaan monin eri tavoin, ja voimme oppia toisiltamme paljon, kertoo Sarianne Hartonen tapahtuman taustoista.

Tapahtuman koordinoivat saattohoidon vapaaehtoistoimintaa kehittävät SAAVA-hanke ja Lohtua läsnäolosta -hanke yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa.