Herätysliikkeet tiivistävät yhteistyötään – Kirkkokansan liitto perustettiin turvaamaan hengellisen elämän jatkuvuutta
Kirkkokansa otti askeleen eteenpäin
Kirkkokansan liitto ry:n perustamisen myötä herätysliikkeiden yhteistyö tiivistyi uudelle tasolle.
Kuusi herätysliikejärjestöä perusti 28. lokakuuta 2026 uuden kaksikielisen yhteistyöelimen, Kirkkokansan liitto ry:n, ruotsiksi Förbundet Kyrkfolket r.f. Järjestöt edustavat neljää eri herätystä: rukoilevaisuutta, lestadiolaisuutta, evankelisuutta ja viidettä herätysliikettä.
”Liiton tarkoituksena on toimia jäsentensä taustalla edistäen jäsenjärjestöjensä kautta tunnustuksensa mukaista toimintaa kunkin herätysliikkeen omaa hengellistä perinnettä kunnioittaen. Liitto edistää luterilaista uskoa ja tukee jäsenjärjestöjensä hengellistä elämää”, sanotaan yhdistyksen säännöissä.
Kirkkokansan liittoon kuuluvat
- Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF),
- Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys (LSRY),
- Suomen Ev.lut. Kansanlähetys (SEKL),
- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley),
- Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS) ja
- Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF).
Liitto on avoin ottamaan mukaan lisää jäsenjärjestöjä, jotka sitoutuvat sen tarkoitukseen ja tunnustukseen. Liitolla ei ole henkilöjäseniä, vaan yksityishenkilöt voivat olla osa sitä jäsenjärjestöjen kautta.
- Vaikka herätysliikkeiden lähentyminen ja organisoituminen ovat tapahtuneet Suomen teologisen instituutin (STI) puitteissa, STI ei ole liiton jäsenjärjestöjen joukossa, vaan se profiloituu tämän muutoksen myötä entistä selkeämmin teologian koulutukseen ja tutkimukseen, kertoo STI:n pääsihteeri ja Kirkkokansan liitto ry:n hallituksen sihteeri Soili Haverinen.
”Turvaamme tulevaisuutta”
Kirkkokansan liiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Vartiainen toteaa, että Kirkkokansan liitto ei ole uusi kirkkokunta eikä se pyri ”sulauttamaan herätysliikkeitä toisiinsa”.
- Arvostamme kunkin herätysliikkeen omaa hengellistä perintöä ja haluamme rohkaista vaalimaan sitä. Kun usko ja tunnustus on yhteinen, eivät erilaiset perinteet ole este tiivistyvälle yhteistyölle, Vartiainen sanoo.
Kirkkokansan liitto tiedottaa, että ”tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen sateenvarjo, jonka alla jokaisella on mahdollisuus löytää Jumalan sanalla ja sakramenteilla ravitseva hengellinen koti”.
Liitto katsoo olevansa vastaus kasvavan kirkkokansan hengellisiin tarpeisiin. Sen merkittävin tehtävä on tukea ja koordinoida jäsenjärjestöjen messuyhteisöjen perustamista ja toimintaa.
Kysymys pappisvihkimyksistä
Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela iloitsee Kirkkokansan järjestäytymisestä.
- Kirkkokansa on seurausta usean vuoden yhteisestä työstä ja rukouksista. Vaikka perustettu yhdistys ei ole kirkko, niin tiivistyneen yhteistyön kautta haluamme palvella myös heitä, jotka ovat päätyneet lähtemään Suomen ev.-lut. kirkosta.
- Jatkossa joudumme miettimään erityisesti kysymystä pappisvihkimyksistä. Emme voi odottaa loputtomiin niiden järjestymistä niille työntekijöille, jotka eivät Raamattuun sidotun omantunnon vuoksi voi osallistua yhteisvihkimyksiin, Nummela pohtii.
Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä pitää Kirkkokansan liiton perustamista merkittävänä ja rohkaisevana askeleena herätysliikkeiden yhteistyössä.
– On hienoa, että erilaiset herätysliikkeet ovat löytäneet toisensa entistä vahvemmin. Olen kiitollinen Jumalalle siitä poikkeuksellisen vahvasta yhteishengestä, joka välillemme on syntynyt. Kirkkokansan liitto tarjoaa mahdollisuuden tukea toinen toistamme ja tehdä yhdessä työtä Kristuksen evankeliumin hyväksi. Toivon, että tämä yhteistyö vahvistaa luterilaista kristillisyyttä Suomessa ja auttaa meitä löytämään tietä eteenpäin myös kirkkomme vaikeissa kysymyksissä.
Suomenruotsalaisen LFF:n toiminnanjohtaja Stig-Erik Enkvist kommentoi järjestöjen ennakoivaa varautumista.
– Järjestämme toimintaa tulevaisuutta varten, josta emme varmasti tiedä millainen se on, mutta josta meillä on vahva aavistus. Toimimme yhdessä Jumalan apuun luottaen.
SLEF:in toiminnanjohtaja Albert Häggblom korostaa myös yhteistä huolta Kristuksen evankeliumin levittämisestä tuleville sukupolville.
– Suomesta löytyy paljon ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia syntisten pelastajasta Kristuksesta Jeesuksesta. Kirkkokansan liiton perustamisella haluamme yhdessä ottaa vastuuta sekä konkreettisia askelia, jotta Raamattuun pohjautuvaa Kristus-keskeistä julistusta edelleen kuultaisiin Suomessa.
Länsi-Suomen Rukoilevaisten johtava teologi Timo Laato kuvailee, että ”valtiokirkon aika on mennyttä, ja myös kansankirkon aika näyttää hiljalleen loppuvan”.
- Pian enää alle 50 prosenttia kansasta kuuluu kirkkoon. Nyt on Kirkkokansan liiton aika ja vuoro. Tarvitsemme rohkeutta elää todeksi uskoamme tässä ajassa. Sitä varten on tarpeen järjestää tulevaisuudessa pappisvihkimykset, jotta kirkkokansalla on raamatulliset ja luterilaiset paimenet hoitamassa heille uskottua Kristuksen laumaa.
Liiton toimintaa ja teologista yhteistyötä ohjaa erillinen yhteistoiminta-asiakirja, jonka periaatteisiin STI:n puitteissa toimivat järjestöt ovat sitoutuneet jo aiemmin. Perustettava liitto haluaa antaa ruohonjuuritason kristityille viestin, ettei ketään jätetä kirkollisessa murroksessa hengellisesti kodittomaksi.
Ajantasaiset tiedot mukana olevien järjestöjen yhteisöistä löytyvät Kirkkokansan verkkosivuilta. Kirkkokansan adventtijuhlaa vietetään 4. - 5. 12. Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.