Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat. Minä olen teidän Jumalanne. Näin sanoo Herra Jumala. Hes. 34:31.

Onko Isä Jumala pysäyttänyt sinut yllättäen, kenties jonkin murheellisen tapahtuman kautta? Turvaverkot on poistettu ja kysymys Jumalan avusta on tullut polttavaksi? Saisiko Lähi-idän paimenten esimerkki villien lampaiden kasvattamisessa tuoda yhden rohkaisevan näkökulman? Kun paimen huomaa laumasta liian kauas hakeutuvan lampaan, hän saattaa murtaa sen jalan. Sen jälkeen hän sitoo jalan ja nostaa lampaan olkapäilleen. Paimen kantaa lammastaan harteillaan niin kauan, että se kykenee jälleen kävelemään. Ja mitä tapahtuukaan? Tuo eksyvä, villi lammas ei enää lähde paimenen lähettyviltä pois, vaan pysyy aina katse-etäisyydellä auttajastaan. Paimenen ja lampaan suhteesta tulee erityisen läheinen ja syvä. Kutsuisiko Jumala sinua nyt läheisempään yhteyteen kanssaan? Rakastaisiko hän sinua niin paljon?