Päivän Sana

Jumalani, sinultako ovat lähteneet nämä kyyneleeni, joita joudun vuodattamaan? Sinäkö olet antanut minun syödä kyynelleipää ja juoda maljoittain murheita? Sydämeni kovuuden tähdenkö niitä annat? Näitä mietin ja murehdin ja ihmettelen, miten jatkaa eteenpäin. Alastonta on vaikea riisua enempää. En ymmärrä Jumalaani, mutta tahdon luottaa häneen. Hän on salatuimpaan saakka hyvä. Silloinkin, kun joudun luottamaan näkemättä ja uskomaan tuntematta. Kun elämä ei ole muuta kuin syvää ja päättymätöntä huokausta. – Herra Jeesus, jos antaisit välillä vapaata vaivoista, jaksaisin kantaa ristiäni taas levollisemmin.