Mikä on ylösalaisin?
Timo Pöyhönen otti kipakasti kantaa pääkirjoitukseeni ja väitti minun vääristelleen tahallaan asioita. Selvennettäköön, että pääkirjoituksessani Raamattuopisto ei tahdo mustamaalata Hengen uudistus -liikettä, vaan Elämä -lehden päätoimittaja ihmettelee Crux -lehden artikkelin ”Uushenkisyys haastaa kirkkoa” kritiikitöntä asennetta uushenkisyyteen. Se on vähintäänkin hämmentävää.
”Kirkon tulee suhtautua uushenkisyyteen avoimella asenteella” on yhden kirjoittajan viesti. Hän on järjestänyt koulutusta tarot-korttien käyttöön ja joogaan. Nyt hän toimii kirkon jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin kouluttajana.
Toinen kirjoittaa, että kirkon jäsenistössä on paljon ihmisiä, joita uushenkiset opetukset ja harjoitukset kiinnostavat. Niinpä uushenkisyyden kohtaamisessa kristityt voivat ottaa myös dialogisen ja inklusiivisen asenteen. Siis uushenkisyyden kanssa, jonka piirissä kirjoittaja kertoo muotoutuneen omanalaisia tulkintoja esimerkiksi Jeesuksen merkityksestä. Voidaan puhua eräänlaisesta new age -kristologiasta. Tälle henkiselle ja hengelliselle etsinnälle on olisi löydettävä enemmän tilaa. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kolmantena kirjoittajana Timo Pöyhönen kertoo olleensa henkisyysmessuilla ”meedion apupoikana”. Kuvaus jatkuu: ”Oli kiinnostavaa nähdä, miten alkunaureskelujen jälkeen ihmisten ilmeet vakavoituivat, kun he kokivat jotakin yliluonnollista.” Ei mitään kritiikkiä, ei mitään ajatusta siitä, mikä henki tässä toiminnassa vaikuttaa. Vertailukohdaksi nostetaan: ”Samoin toimivat Jeesus ja apostolit: usein parantumisihme avasi sydämet kuuntelemaan sanomaa.” Kirkon vastauksen tulisi siksi olla yliluonnollisuuden arkistaminen.
Myöhemmin Pöyhönen kehottaa tekemään, kuten Paavali, jolle avautui ovi julistaa evankeliumia sen kautta, että hän tutustui paikallisiin noitiin. ”Sinne vain rajapintaan.” Tässä oikeastaan tullaan siihen kysymykseen, joka erityisesti nostatti kysymyksiä: mitä se rajapinnassa toimiminen tarkoittaa? Meedioistunnossa mukana olemista? Yhteistä rukousta? Toinen toisensa siunaamista? Mitä siellä rajapinnassa tapahtuu? (Apt. 16:16-)
Itse ymmärrän, ettei tällainen vieraiden henkien toimintaan osallistuminen voi koskaan olla kristittyjen tie. Paavali kirjoitti: ”Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta… Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. (1. Kor. 10:14, 20)
En siis ota kantaa Hengen uudistus kirkossamme -liikkeeseen, enhän edes tunne sen toimintaa kovinkaan hyvin. Otan kantaa näihin hämmentäviin puheisiin ja rajanylityksiin sekä kritiikittömään asenteeseen suhteessa uushenkisyyteen.
Juha Vähäsarja
Elämä -lehden päätoimittaja
Ps. En vastannut soittopyyntöön, koska se ei ollut minua tavoittanut. Enkä ole selvännäkijäkään, voisi sanoa näin päivän teemaa myötäillen.
