pos-sro-top1
Professori, emerituspiispa N.T. Wrightin mukaan tutkimusta pitäisi elvyttää keskittymällä muun muassa temppelin ja sapatin teologisiin merkityksiin.
Perusta-lehden teologisten opintopäivien odotettu puhujavieras N.T. Wright totesi Suomen Raamattuopistolla, että ”protestanttinen moderni liberaaliteologia” on historiallis-kriittistä raamatuntutkimusta soveltaessaan painottanut kriittisyyttä historiallisuuden hinnalla. Näin on Wrightin mukaan tapahtunut ”viimeiset 250 vuotta”.
- Sen vuoksi monet juutalaisen kulttuurin historialliset yksityiskohdat ovat jääneet huomiotta, ikään kuin ne kertoisivat ainoastaan ulkoisista tavoista eivätkä sisäisestä uskosta, Wright pohjusti.
Wrightin mukaan Jeesus-tutkimus on vasta 1970-80-luvuilla Ben Meyerin ja Ed Sandersin myötä nostanut esiin ”pyhäkköön” eli temppeliin liittyvät näköalat. Wright katsoo, ettei länsimainen raamatuntutkimus ole kuitenkaan tarttunut keskeiseen seikkaan, eli ”temppelin ja luomisen yhteyteen”.
- Jo luomiskertomuksessa maailma luodaan seitsemässä vaiheessa, ja viimeisenä luomistyöhön asetetaan Jumalan kuva, ihminen.
Wright painotti, että temppeli on paikka, jossa taivas ja maa kohtaavat. Jerusalemin temppeli oli merkki siitä, että Jumala itse tulee ihmisten keskelle.
- Lopulta Jeesus itse on tämä temppeli. Hän antoi kohtaamilleen ihmisille syntejä anteeksi, mikä tapahtui aiemmin ainoastaan temppelissä.
Jeesuksen kuoleman yhteydessä tapahtunut Jerusalemin temppelin väliverhon repeäminen oli Wrightin mukaan lopullinen merkki siitä, että temppelin symboliikka ja profeettojen ennustukset olivat täyttyneet.
-Jumala toi valtakuntansa maan päälle. Hän itsessään yhdisti taivaan valtakunnan ja maailman, Wright kuvaili.
Myös sapatin suhteen luominen sai Jeesuksessa täyttymyksensä. Sapatti on ajassa määriteltynä se, mitä temppeli on paikkana.
- Evankeliumin kertomuksia Jeesuksesta opettamassa ja parantamassa sapattina on teologiassa käsitelty lähinnä keskusteluna, jossa vastakkain ovat juutalainen lakihenkisyys ja kristillinen vapaus. Se on kuitenkin väärä kysymyksenasettelu. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Jeesuksessa juutalaisen kansan odottamat lupaukset ja laki täyttyivät, Wright sanoi.
N.T. Wright luennoi Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa myös torstaina ja perjantaina.
Tapahtuman teemana on Jeesuksen uusi tuleminen.
Tampereen Sana Soi -iltojen kippari Pertti Kallio kertoo, että Finlaysonin kirkossa vietettävien iltojen vahvuuksia ovat kodikkuus ja maanläheisyys. Erityisen vaikuttavaa on, jos tapahtumassa esiintyvä julkisuuden henkilö tunnustaa uskonsa.
Sana Soi -iltoja alettiin viettää Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa vuonna 1991. Pari vuotta myöhemmin tapahtuma rantautui myös Tampereelle. Syksyllä juhlitaankin Tampereen Sana Soi -iltojen 25-vuotista historiaa. Suomen Raamattuopiston musiikkisihteeri, laulajaevankelista Pertti Kallio kertoo Sana soi -iltojen synnystä:
- Idean isänä ja moottorina oli julistustyön silloinen johtaja, Pauli Tuohioja. Hän pyysi Anne Pohtamo-Hietasen Sana Soi -iltojen alkuvuosina juontajakollegakseen ja aisaparikseen. Pauli esimiehenäni pyysi myös minua käynnistämään Sana Soi -illat Tampereella ja ottamaan jonkun näpsäkän naisjuontajan työparikseni. Heti tiesin, että pyytäisin mukaan tyylikkään liikenaisen, evankelistalahjaisen sisustussuunnittelijan Leena Bromanin kanssani juontamaan ja suunnittelemaan iltoja ja siitä käynnistyivät nämä illat 25 vuotta sitten yhteistyössä Tampereen Tuomiokirkon kanssa syksyllä 1993. Leenan kanssa olimme sitä mieltä, että tavalliset seurakunnan kirkkoillat pyörivät kyllä ilman meitäkin, mutta ”erityisillat” sopivat meille ja näitä ”erityisiltoja” Sana Soi -illat ovat olleet kaikki nämä vuodet menestyksekkäästi. Lyhyesti näistä muodostunut neljän E:n iltoja: Elämänmyönteisiä. Eteneviä. Evankeliumia välittäviä. Elämyksellisiä. Sitä kansa arvostaa kaupungissa.
Kuukausittain järjestettävissä illoissa käy yleensä 150-250 ihmistä. Illan ohjelmaan kuuluu yhteislauluja sekä kaksi vierailijaa, yleensä muusikko ja puhuja. Kallio kertoo jokaisen illan vaativan paljon työtä, jota tehdään noin seitsemän hengen tiimissä.
– Nämä illat ovat juurtuneet tamperelaiseen elämänmenoon, ja voidaan puhua tamperelaisesta kirkkokulttuuri-ilmiöstä. Tarkoitus olisi, että iltojen kautta ihmiset ymmärtäisivät, että seurakunta on kiinnostuneiden, täysjärkisten ihmisten hyvää toimintaa. Aika paljon käy etsijöitäkin, koska iltoihin on vapaa pääsy. Kun illoissamme julkisuuden henkilö tunnustaa uskonsa, se on puhuttelevaa. Olen iloinnut siitä.
- Muistan yhä hyvin alussa vilpittömästi rukoilleeni: ”Johda ja siunaa näitä iltoja. Anna sanomaa ja väkeä näihin iltoihin”. Nyt kun tuosta huokauksesta Jumalalle on kulunut 25 vuotta, tajuan, että Jumala on vastannut ja ottikin todesta vilpittömän rukoukseni. Kaikkea tuota olemme saaneet ja runsaasti. Tuomiokirkon kirkkoherra, tuomiorovasti Olli Hallikainen on toivonut, että näitä iltoja ei saa lopettaa. Tuomiokirkkoseurakunnalla ei ole tarjota mitään vastaavaa, joka kerää näin säännöllisesti hyvin aikuisväestöä iltoihin. Tämä on kaikkien etu ja ilo. On luottamus ja armo, lämpö ja läheisyys, silta, jota astua. Se tekee yhä nöyräksi. En voikaan paukutella henkseleitä paisuvana kipparina ja kiittää vain itseäni ja muita, vaan yhä edelleen sydämeni ja Jumalani muistuttaa: Muista, keltä kaikki on tullut? Muista keltä pyysit ja keltä sait? Älä kovene, kylmene, ja paadu itsehyväisyyteen. On kysymys Jumalan lahjasta ja ihmeestä, tiedät hyvin sen itse, kaikki toimintavuodet kokeneena ja nähneenä. Ensimmäistä kertaa Tampereella, kotikaupungissani ja kotiseurakunnassani ei olla edes Sana Soi ihmeen edessä.
-Tämän aion sanoa nyt Juhlaillassamme su 16.9. kun se on niin totta. Tämä juhlailta on järjestyksessään jo 217. Sana Soi -iltamme. Kaupungissa on yhä hengellistä kaipuuta ja etsintää, se ei ole minnekään häipynyt, se on lähetyskenttämme SRO:n työssä. Hienoa, kun Sana Soi -iltojen kantaisä Pauli ja Annekin ovat juhlassamme nyt paikalla. Illan teema: ”Juhlan aika” toteutuu monessa muodossa.
Syksyn tulevat illat ja vieraat
16.9. klo 18 Tampereen Tuomiokirkossa vieraina Vivamon johtaja Leena Broman ja basso Jaakko Ryhänen.
14.0. klo 18 Finlaysonin kirkossa vieraina kirjailija-evankelista Jorma Kalajoki ja baritoni
11.11. klo 18 Finlaysonin kirkossa vieraina kirjailija Riitta Lemmetyinen ja sahansoittaja Aarne Laasonen
16.12. klo 19 Finlaysonin kirkossa vieraina piispa Matti Repo, sekä viihdelaulajat Inga Sulin ja Erkki (Eki) Liikanen
Suomen Raamattuopiston Säätiö on saanut rahoituksen uudelle Lohtua läsnäolosta -diakoniahankkeelle. Saattohoidon vapaaehtoishanke auttaa elämänsä loppuvaiheessa tukea tarvitsevia.
Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuskus STEA. Hanke on kolmivuotinen, mutta STEA:lta haetaan jatkossakin vuosittain rahoitus hankkeille.
Suomen Raamattuopistolla on aiemmin toiminut Ollaan ihmisiksi! -lähimmäispalveluhanke. Vuodenvaihteessa päättyneessä hankkeessa oli mukana yli 60 vapaaehtoista.
- Koimme, että toimintaamme luotettiin kovasti, kun saimme uuden rahoituksen STEA:lta, sanoo SROS:n talousjohtaja Ilkka Hyövälti.
Uuden hankkeen tarkoitus on tukea vanhusten hoivakodeissa ja omissa kodeissaan elämänsä loppuvaihetta eläviä sekä heitä saattamassa olevia omaisia. Lisäksi hanke haluaa lisätä hoivayksiköiden osaamista vapaaehtoisten kanssa toimittaessa.
-Toiminta aloitetaan pääkaupunkiseudulta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Elina Lamminmäki.
- Rohkaisevia kokemuksia on jo saatu Kaunialan sairaalassa toteutetun pilottihankkeen kautta.
Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisuuksia laajentaa toimintaa Raamattuopiston omien verkostojen avulla eri puolille Suomea. Tässä vaiheessa Espoon ja Kauniaisten kaupunkien vanhuspalvelujen kanssa on tehty aiesopimus toiminnan käynnistämisestä.
Pelkästään näiden alueella on yli 40 hoivayksikköä, jotka ovat sitoutuneet hoitamaan asukkaansa loppuun asti. Tiettävästi missään niistä ei kuitenkaan ole elämän loppuvaiheeseen keskittynyttä, organisoitua vapaaehtoistoimintaa.
Harva kuolemaa lähestyvä haluaa olla yksin. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia tukenaan.
- Vapaaehtoisen eräs tärkeä tehtävä onkin sijaistaa puuttuvaa omaista. Toiminta on ihmisenä ihmiselle olemista ja läsnäoloa, kertoo projektipäällikkö Elina Lamminmäki.
Toiminta tarvitsee paljon tekijöitä. Hanke järjestää vapaaehtoisille koulutusta sekä työnohjauksellista tukea ja mukaan pääsee joustavasti ympäri vuoden.
Ensimmäinen koulutus järjestetään Raamattuopistolla palmusunnuntaina. Tarkka ajankohta on 25.3.2018 kello 13.30-19.30.
Koulutus ei sido mihinkään ja on maksuton. Tarjoiluja varten pyydetään ilmoittautumaan 20.3. mennessä: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai p. 040 451 6781.
Projektipäällikkö Elina Lamminmäeltä tai verkkosivuilta oheisen linkin kautta:
Raamattu on nyt mahdollista käydä läpi vuodessa viikonloppukurssien avulla. Sisälle sanaan -viikonloput alkavat tammmikuussa.
Ensimmäisenä pohditaan sitä, tunnemmeko todella Raamatun Jeesuksen? Evankeliumit kertovat meille Jeesuksen elämästä, mutta ymmärrämmekö Jeesuksen ihmeiden ja vertausten merkitykset. Myös Jeesuksen kuoleman ja koko elämän merkitys käydään läpi viikonlopun aikana.
Tule rohkeasti mukaan yhteiselle matkalle Raamatun ydinsanoman ääreen. Evankeliumit -viikonloppu järjestetään 20.-22.1. ja ilmoittautumisaika on jo alkanut..
Helmikuussa Sisälle sanaan -sarja jatkaa Apostolien teoilla ja maaliskuussa ovat vuorossa Paavalien kirjeet. Viikonloput tarjoavat tilaisuuden rauhassa perehtyä ja keskustella Raamatun sisällöstä. .
Sisälle sanaan -viikonloput on mahdollista suorittaa vuoden aikana, jolloin osallistuja saa lisäetuja koko kurssin suorittamisesta. Toisaalta jokaiseen viikonloppuun voi myös osallistua erikseen.
Viikonloppukurssit soveltuvat monenlaiseen elämäntilanteeseen. Niin työssäkäyvät, opiskelijat kuin toisilta paikkakunnilta tulevat pystyvät osallistumaan. Kauniaisiin ehtii hyvin matkustaa kauempaakin Suomesta ja sunnuntain ohjelma on rakennettu niin, että kotimatkalle jää aikaa. Majoitus ja täysihoitokin ovat eri maksua vastaan tarjolla.
Itse kurssimaksu viikonlopun ajalta on 46 euroa. Koko vuoden kurssiin eli kahdeksaan viikonloppuun osallistuvat saavat koko vuoden hintaan 320 euroa sekä lisäksi matkaan ja kommentaarikirjaan alennusta.
Tarkempia tietoja:
Suomen Raamattuopiston perustajan, rovasti Urho Muroman kuolemasta tuli juhannuksena kuluneeksi 50 vuotta. Opiston taustasäätiö perustettiin vuonna 1939, juuri toisen maailmansodan kynnyksellä. Sodan päättyessä vuonna 1945 toiminta päästiin aloittamaan nykyisessä keskuspaikassa Kauniaisissa.
Muroma oli itsekin papin poika, mutta vasta norjalaisen saarnaajan Albert Lunden myötä hän koki ratkaisevan hengellisen murroksen. Hänen isänsä oli pyytänyt 22-vuotiasta poikaansa käymään kuuntelemassa Lundea Johanneksenkirkossa.
Itsenäisyyden alkuvuosikymmenten evankelista
Voimakkaan hengellisen kokemuksen myötä Urho Muroma vaihtoi oikeustieteen opinnot teologian opintoihin. Hänet vihittiin papiksi samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi eli 1917.
– Hänellä on niin voimakas herätyskokemus, että se leimasi koko hänen elämäänsä. Hänellä oli vahva kutsumus ja hän oli 1920-1930 -luvuilla merkittävimpiä suomalaisia julistajia. Raamattuopisto oli ehkä näkyvin jälki hänen julistustoiminnastaan, kertoo Muroman elämänkerran kirjoittanut Timo Junkkaala.
Junkkaala on julkaissut Urho Muroma: herätyssaarnaaja -kirjan vuonna 1990, jolloin Muroman syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Timo Junkkaala oli ennen eläköitymistään Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja.
Elämä-lehti on osa Muroman perintöä
Muroma perusti 1920-luvulla Herää Valvomaan -lehden syntyneen hengellisen liikkeen yhdyssiteeksi. Lehden nykyinen nimi on Elämä ja sitä julkaisee Suomen Raamattuopiston kustannusyhtiö Perussanoma. Viime vuonna Perussanoma julkaisi myös Muroman sanomaa sisältävän kirjan Pelastuksen perustus.
– Herää valvomaan -lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1929 alkaen, ja siitä muodostui hengellisen liikkeen hoitamisväylä. Sen tilaajamäärä jatkoi nousuaan Muroman koko toiminta-ajan, ja hänen kuolemansa aikoihin lehden tilaajamäärä oli noussut jo 40 000:een, Junkkaala kertoo.
Muroma otti kantaa kirkon asioihin
Urho Muromalla oli voimakas suhde evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 1950-luvulla hän harkitsi jopa kirkosta eroamista ja hän otti voimakkaasti kantaa kirkon asioihin.
– Muroma oli hyvin aktiivinen kannanottaja. Lehdessään hänellä oli Pientä puhetta -palsta, jossa hän terävästi kommentoi ajankohtaisia asioita.
Muroma koki, että kirkon toiminnan pitäisi perustua vielä selkeämmin Raamattuun ja sen opetukseen. Kuvainnollisesti sanoen Muroma ehkä ”kääntyisi haudassaan” kirkon nykytilanteen vuoksi.
– Hän olisi huolissaan kirkon tilanteesta, ja Raamatun pohjalta hän varmasti haluaisi ottaa voimakkaasti kantaa siihen, mitä kirkossa nyt tapahtuu. Hän koki selkeästi, että kirkon pitäisi arvostaa herätyskristillisyyttä enemmän, Junkkaala arvioi.
Suomen Raamattuopisto muistaa Muromaa tänä vuonna muun muassa elokuun lopun Hengellisten syventymispäivien aikaan Helsingissä. Muroma on haudattu perinteikkäälle Hietaniemen hautausmaalle.
Hengellisiä syventymispäiviä vietetään Muromalle tärkeässä Johanneksenkirkossa ja sen ympäristössä 25.-28. elokuuta. Lauantaina järjestetään läheisellä koululla Kirkko näinä päivinä -paneeli, jossa ovat paikalla muiden muassa Timo Junkkaala ja Suomen Raamattuopiston nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.
